Arch Linuxin päivittäminen epäonnistuu apache-ant -tiedoston vuoksi

Pari kertaa olen yrittänyt nyt päivittää tätä Arch Linuxiani ja päivitys on päättynyt apache-ant -tiedoston ristiriitaisuuksiin.


virhe: latauksen suorittaminen epäonnistui (ristiriidassa olevia tiedostoja)
apache-ant: tiedosto /usr/share/apache-ant/etc on jo asennettuna tiedostojärjestelmään
Yhtään pakettia ei päivitetty tapahtuneiden virheiden vuoksi.

Korjaus ongelmaan on helppo seuraavalla tavalla:
sudo rm /usr/share/apache-ant/etc && sudo pacman -Syu

Halpistabletti Aku Ankan lukemiseen

Meille on tullut Aku Ankka nyt kahdeksan vuoden ajan ja edelleen lehti on kovasti suosittu etenkin lasten keskuudessa. Jossain vaiheessa vaan tulee vastaan säilytysongelma, kun tuntuu, että joka tuutista tuuttaa akkareita. Eihän niitä voi nyt mihinkään lehtikeräykseenkään laittaa, niitä kun luetaan koko ajan myös. Silloin tällöin netissä liikkuessa silmiini on osunut mainos Aku Ankan Lataamon ilmaisesta kokeilujaksosta. Eilen minulle tuli kuningasajatus. Jospa peruisin Aku Ankan kestotilauksen ja ottaisimme tilalle tuon Lataamo-palvelun! Säästöä keikauksesta ei tietenkään syntyisi yhtään, sillä Lataamon vuosikerta tulee noin parikymmentä euroa kalliimmaksi vuodessa, mutta sitten saisi niputtaa jo tulleet akuankat varastoon ja silti ne olisivat luettavissa sähköisesti.

Kuopus oli sähköisten akkarien suhteen epäileväinen. Häntä askarrutti, että mahtaako akujen lukeminen ruudulta olla niin kivaa kuin tavallisesta lehdestä... ja miten se vessassa lukeminen sujuu. Senpä vuoksi päätin, että nyt otetaan asiasta selvää. Tein kokeilutunnukset Lataamoon ja huomasin ilokseni lukevani Arch Linuxilla kätevästi Suomessa ensimmäisenä ilmestynyttä Aku Ankkaa. Tyttären kanssa etsimme sarjiksia hahmojen mukaan. Hakusanalla löysimme myös sarjakuvan, joka tyttäreltä jäi kesken koska lehti jossa jatko-osa olisi ollut, olikin mystisesti kadonnut. Kätevää.

Aku Ankan lukeminen iPadilla vaikuttaa
lupaavalta - mutta onko lukukokemus yhtä
kiva myös Android-halpistabletilla?

Ylläripylläri, omaan Nokia Lumia 620:n ei Lataamoa ole lainkaan saatavana. Esikoisen iPadissä Lataamo toimi tosi kivasti, mutta kuopuksen Samsung Galaxy S:n Android-versio oli jo liian vanha. Esikoinen ei oikein riemastunut ajatuksesta, että joutuisi lainaamaan iPadiaan siskolleen, ja toisaalta pikkusisko ei oikein innostunut siitä ajatuksesta, että joutuisi "kerjäämään" tablettia isoltasiskoltaan lainalle. Koska sähköisten lehtien lukeminen on huomattavasti mukavampaa tabletilla kuin älypuhelimella, ajattelin, että voisimme hankkia meidän perheeseen yhden halpistabletin, johon kymmenvuotiaallamme olisi ensisijainen käyttöoikeus (ja äidillä toissijainen, sillä me olemme talon ainoat tabletittomat tällä hetkellä, kun lahjoitin oman iPadini esikoiselle "synttärilahjaksi"). Budjetiksi Android-tabletille ajattelin sellaisen 100-150 euroa.

YLEn Kuningaskuluttajan Kolme kovaa-ryhmä testasi joulun alla halpistabletteja ja niiden selkeimmäksi voittajaksi selvisi Lenovo IdeaTab A1000L-F. Itse mietin nyt hankintaa Acer Iconia B1-710:n tai Lenovon mallin hankintaa. Aceriin saisi muistikortin, Lenovoon ei ilmeisesti saa. Onko teillä kokemusta näistä Kunkun testaamistahalpistableteista tai jostain muusta edullisesta Android-tabletista? Onko sellaisen ostaminen edes järkevää? Entäpä pärjääkö pelkällä Lataamolla vai tuleeko ihka oikeaa lehteä kuitenkin ikävä?

Toimistohommia (Tilitin ja LibreOffice) Arch Linuxilla

Olen jo jonkin aikaa käyttänyt ilmaista kirjanpito-ohjelma Tilitintä miehen  Os X:llä, koska viimeisimmässä Ubuntussani (13.04)  oleva ohjelma ei jostain aivan käsittämättömästä syystä suostunut toimimaan kunnolla. Ohjelma olisi kyllä suostunut aloittamaan koko kirjanpidon A:stä, mutta jo tekeillä olevaa tilikautta se ei millään huolinut jatkotyöstettäväkseen. Koska kirjanpito toimi miehen ompussa, niin en sitten viitsinyt asian kanssa tapella sen enempää.

Tänään oli taas arvonlisäverojen viimeinen ilmoituspäivä ja minä menin tapani mukaan (yleensä en kyllä ihan viimetippaan tuota ilmoittamista jätä) miehen koneelle Tilittimen kimppuun. Mies  oli juuri joitain päiviä sitten päivittänyt koneensa Os X Mavericksiin ja tietenkin minulla nousi tukka pystyyn, että näinkö käy, että Tilitin ei tuossa uutukaisessa käyttöjärjestelmässä vielä suostu toimimaankaan. Sillä välin, kun Tilitin käynnistyi hiiiiiiiitaaaaaasti omppukoneessa, minä menin törkkäämään Arch Linuxin päätteeseen komennon:

sudo yaourt -S tilitin (tämä vaatii tietenkin, sen että koneeseeni oli jo asennettu yaourt -pakettienhallintaohjelma, joka asentelee Arch Linuxiin AUR-paketteja)

Sillä välin kun Arch Linux asensi itseensä Tilittimen, menin kurkkaamaan miten Tilitin on Mavericksissä auennut ja helpotuksen huokaus oli suuri, kun se oli sillä välin saanut itsensä ylös. Normaalin rutiinin mukaisesti hoidin yrittäjän velvollisuudet ompusta ja vasta sitten kokeilin siirtää Tilittimen kirjanpitokopion Arch Linuxiin. Voi tytöt, sehän avasi tuon kirjanpidon nätisti ja nyt voin tästä lähin käyttää Tilitintä omalta koneeltani. JEE!

Tänään kun muutoinkin oli tällainen "toimistopäivä", niin ajattelin vielä kerran kokeilla asentaa LibreOfficenkin Arch Linuxin pacman pakettienhallinan kautta:

sudo pacman -S libreoffice 

Komennon jälkeen olin kuin karkkihyllyllä ja minulta kysyttiin, että mitä laitetaan:

12 jäsentä ryhmässä libreoffice:
:: Pakettivarasto extra
   1) libreoffice-base  2) libreoffice-calc  3) libreoffice-common
   4) libreoffice-draw  5) libreoffice-gnome  6) libreoffice-impress
   7) libreoffice-kde4  8) libreoffice-math
   9) libreoffice-postgresql-connector  10) libreoffice-sdk
   11) libreoffice-sdk-doc  12) libreoffice-writer

Anna valinta (oletus=kaikki):

Aiemmin olen tilannut LibreOfficen kaikilla mausteilla eli en ole kirjoittanut mitään valintakohtaan, ainoastaan painanut enteriä. No, sillä en sitten saanut yhtään mitään. Tällä kertaa ajattelin olla valikoivampi ja valitsin ensin numeron 12.

Ylläripylläri oli mukava - LibreOffice Writer asentui ja pikasilmäyksellä se näyttäisi jopa toimivan. Hurraa! Samalla metodilla sain asennettua myös vaihtoehdon nro. 2 onnistuneesti. Muita sovelluksia en LibreOfficessa juurikaan käytä, joten jätin ne sitten asentamatta. 

 Arch Linux ei ole pöllömpi Linux-distro ollenkaan :-)

Taitto-ohjelmatuttavuus Linuxille

Ubuntua käyttäessäni toimisto-ohjelmanani oli ensin OpenOffice ja sittemmin LibreOffice. Jostain syystä tässä Arch Linuxissa en ole ole LibreOfficea saanut kunnolla toimimaan.  Minulla se on kyllä asennettuna näiden steppien mukaisesti, mutta jostain kumman syystä ohjelma ei ole suostunut yhteistyöhön kanssani. Toimiiko se teillä muilla Arch Linuxin käyttäjillä, ja jos niin miten olette sen saaneet toimimaan? Kun aina ei jaksa/ ehdi säätääkään, niin olen nyt pienen pakon sanelemana tutustunut Calligra Suiten -ohjelmiin, lähinnä Calligra Wordsiin ja Calligra Sheetsiin, joilla olen pystynyt avaamaan ja jatkamaan LibreOfficella tekemiäni töitä. Calligra Suiten ohjelmat ovat kyllä yllättäneet minut positiivisesti, vaikka toki sitä tuttua LibreOfficea hiukan kaipaankin...

Äsken tein luovaa työtä virkkuukoukulla, ja halusin kirjata tekemäni asiat heti myös koneelle itselleni ohjeeksi myöhempää tarvetta varten. Tiedätte varmaan, että kun multitaskaa ja hyppelee hommasta toiseen kesken kaiken, eivät aivot ole ihan mukana aina :-) Niinpä minun tosiaan olisi pitänyt avata tuo Calligra Words -ohjelma, mutta avasinkin vahingossa Calligra Authorin. Niin tohkeissani olin noista virkkaussilmukoista, että en heti edes  huomannut avanneeni väärää ohjelmaa. Vahingossa auenneella taitto-ohjelmalla oli niin kivaa ja luovaa kirjoittaa käsityöohjetta ylös ja homma sujui näppärästi.

Kuvan ohje on vielä kesken, joten kirjoitusvirheitä saattaa tekstissä esiintyä :-)

Calligra Author on käsittääkseni melko uusi ohjelma, enkä tiedä miten se on saatavana muihin distroihin, mutta tähän Arch Linuxiin se on tullut Calligra-päivityksien mukana. Kuvat ja monet tekstit sekä muut "muodot" lisätään työhön laatikoina, joita voi hiirellä liikutella, käännellä ja sommitella haluttuun paikkaan ja muotoonsa. Se mikä harmitti Calligra Authorin käytössä oli, että se kaatuili vielä melko usein. Tallentaminen on siis valttia! Uskon ja toivon kovasti, että Calligra Authoria kehitettäisiin tulevaisuudessa voimallisesti, sillä se on mielestäni erittäin potentiaalinen taitto-ohjelma tutumman ilmaisen taitto-ohjelman eli  Scribuksen rinnalle tai sijaan. Ainakin ohjelman jujun tajusi heti, mitä ei ihan voi sanoa Scribuksesta. Nimittäin aina kun avaan sen, alan pohtimaan olisikohan Linuxille saatavana mitään mukavampaa taitto-ohjelmaa ;-)


EDIT 13.11.2013: Jaahas, syy miksi tuo Calligra Author -ohjelma vaikuttikin niin kotoisalta johtui siitä, että ohjelmathan ovat kuin kaksi marjaa - eri nimillä vain...

Mysql ei käynnisty MAMPissa - ongelman ratkaisu

Jos haluaa pyörittää Mac Os X:n päällä Apache+Mysql-ympäristöä, vaikkapa php-pohjaisen VLL-laskutusjärjestelmän käyttämiseen,  on MAMP yksi ja simppeli ratkaisu tähän. MAMPissa on vain yksi kurja ongelma, nimittäin aika ajoin sen mysql-palvelin ei suostu käynnistymään ja sekös aiheuttaa harmaita hiuksia! Tässä kuitenkin konsti, jolla mysql-serverin olen yleensä  saanut yhteistyöhön:

1.  Varmista, että MAMP-ohjelma ei ole käynnissä.
2. Avaa Pääte-ohjelma ja kirjoita komentoriville alla olevat rivit:
3. ps aux | grep mysql (paina enter)
4. lsof -i (paina enter)
5. killall -9 mysqld (paina enter)
6. Käynnistä MAMP ja toivo, että mysql taas toimii...mikäli ei Hiawatha Webser for Unix  saattaisi olla tutustumisen arvoinen systeemi.

******

NOKIA N8 by eightyfour /BlenderSwap

Pakko kaiketi tähän on nyt kommentoida sitten tätä tämän päivän suurta uutistakin, eli sitä, että Nokia luopuu puhelimistaan ja myy puhelinliiketoimintansa, kuten oletettua olikin, Microsoftille. Harmi homma, minä niin tykkään tästä Nokia Lumia 620-puhelimestani, että olisin suonut Nokian jatkavan puhelinvalmistajana. Sitten kun tästä puhelimestani aika jättää, on yksi asia varmaa, Microsoft nimisen firman luuria en ainakaan tule ostamaan... Pitääkin varmaan katsoa se elokuva nimeltään Troijan hevonen ;-)

Hyvästi Ubuntu!

No enpä olisi uskonut, että kirjoitan joskus yllä olevan otsikon tänne blogiini, mutta näin on nyt vain käynyt. Enää en aio käyttää Ubuntua, sillä sen tietoturva on alkanut huolestuttaa minua, etenkin kun nyt olen tutustunut tähän aiheeseen enemmän.

Koko distron vaihtamisepisodi alkoi siitä, kun Ubuntu 13.04:n kanssa ilmeni nettiongelmia. Välillä se mokoma kadotti netin kokonaan, välillä netti toimi perussivuissa, mutta ei esimerkiksi Youtubea käyttäessä. Yritin konffailla ja säätää, mutta mikään ei kyllä tuntunut tepsivän. Ajattelin downgradea Ubuntun 12.04 LTS -versioon, mutta sitä ennen tutkin mitä muita distroja olisikaan saatavilla. Testailu oli hauskaa. Tutustuin kahteen eri Linux-distroon niiden liveversioilla: Pear Os 7:aan ja PuppyLinuxiin.

 Jos kaipaat PC-koneeseesi applemäistä tuntua, niin testaapa ranskalainen Pear Os. Tässä livejakelussa netti ja jopa Youtube toimivat minulla heittämällä. Pear Os Linux pohjautuu Ubuntu-jakeluun, joten senkin puolesta se olisi ollut kiva käyttöjärjestelmä, paitsi että minua haittasi se liika Applen matkiminen. Haluan Linuxin, kiitos.

Seuraavaksi päätin ottaa selvää PuppyLinuxista. Se oli rakkautta ensi silmäyksellä. Kätevä ja kevyt distro, joka teki minun melko nopeasta tietokoneestani vieläkin nopeamman. PuppyLinuxin "mainospuheissa" sanottiinkin, että distro on niin kevyt, että se voi puhaltaa vanhemmankin tietokoneen henkiin! Nettini toimi tässäkin moitteetta ja olin jo lähes lähtökuopissa asentaa sen, mutta sitten en oikein ymmärtänytkään, että miten PuppyLinuxiin saa asennettua esim. Blenderin tai Gimpin uusimmat versiot. Jostain syystä en sitten ehtinyt perehtyä tähän asiaan tarkemmin, sillä törmäsin silmäni avaavaan tietoon.

Tietolähteen mukaan Ubuntu ei olekaan enää käyttäjän tietoturvaa niin paljon arvostava Linux-vaihtoehto. Se ei ole kuulemma ollut sitä enää vuoden 2011 jälkeen, jolloin Ubuntu esitteli Unityn. Ubuntun käyttöliittymä kerää kaikki käyttäjän näppäinpainallukset ja lähettää ne Canonicalin palvelimille, josta ne säilyttämisen lisäksi lähetettäneen peräti heidän yhteistyökumppaneilleen. Tämä kaikki tapahtuu ilman hyväuskoisen käyttäjän suostumusta. Voitte lukea tästä enemmän Muktwaresta tai journalisti  Swapnil Bhartiya Google+ kommentista ja tehdä omat johtopäätöksenne. Monille muille Linux-distroille (mm. Opensuse ja Arch Linux ) käyttäjän tietoturva on tärkeää ja toivottavasti myös Ubuntu vaihtaa pian suuntaa parempaan. Ubuntun muut versiot, kuten Kubuntu, lienevät ihan ok, kun näissä ei Unityä ole. Tämän tiedon valossa en nyt itse ainakaan uskalla enää Ubuntua käyttää, enkä suosittele sitä muillekaan, niin mukava distro kuin se onkin. Seurailen tilannetta, josko jotain positiivista näkyisi :-)

Ja mihin Ubuntuni sitten vaihdoin? No, tällä hetkellä koneessani hyrrää Arch Linux, ja ainakin toistaiseksi olen ollut distroon erittäin tyytyväinen. Arch Linux ei ole niin helppokäyttöinen kuin Ubuntu, mutta varmasti pärjäilen. Linux-tietämys taas laajenee, kun asioita saa ja tulee tehtyä komentoriviltä enemmän. Ehkäpä tulette lukemaan Arch Linuxista enemmänkin ;-)

Patchillä Blenderi ompelemaan kaavoista

Aina ei tarvitse ommella ihan oikeasti, vaan tämänkin asian voi tehdä tietokoneella ;-) Itse asiassa 3D-mallinnettuja vaatteita näkee elokuvissakin jo aika paljon, esimerkiksi Hobbits -elokuvan vaatteita on "ommeltu"  kaavoista vaatteiden 3D-mallintamiseen tarkoitetulla Marvelous Designer 2:lla.

Sain googlaamalla vinkin, että Blenderikin taipuu 3D-ompelemiseen ja kaavojen suunnitteluun, kunhan siihen asentaa tarvittavan patchin:

Blenderin kääntäminen lähdekoodeista oli minulle uusi juttu, joten mielelläni asetin itselleni tämän nörttimäisen haasteen :-)

Ompelemis-patchistä oli liikkeellä paljon erilaisia korjattuja ja muokattuja patchejä, joten muutaman kerran patchin asentaminen kosahti virheilmoituksiin. En osaa koodata, joten itse skriptille en osannut tehdä mitään, mutta salapoliisin työllä sain selville, että blender-cloth-patch-0.1.2-r55488.patch -nimellä kulkeva patchi toimii Blender 2.66-version kanssa.

Virallinen ohje Blenderin kääntämiseen löytyy Blenderin omilta sivuilta. Ja tässä oma epävirallinen versioni ompelu-patchin asentamisesta Ubuntu 13.04:aan käyttäen CMakea:

1. Hae toimivaksi havaittu patchi blender-cloth-patch-0.1.2-r55488.patch
2. Hae lähdekoodi Blender 2.66-versiosta
3. Avaa pääte näppäinyhdistelmällä CTRL+ALT+T ja klikkaa päätteen tunnistenauhaa hiiren oikealla näppäimellä, niin saat valikon, josta voit valita päätteen olevan avoimista ikkunoista aina päällimmäisenä, näin copy-pastettaminen päätteeseen on nopeampaa.

4. Asenna riippuvuudet (ja tässä ei ole sitten kyse kahvista, vaikka voihan siitäkin  tähän hommaan vahvistusta hakea ;-) )

sudo apt-get update; sudo apt-get install subversion build-essential \
 libxi-dev libsndfile1-dev \
 libpng12-dev libjpeg-dev libfftw3-dev \
 libopenexr-dev libopenjpeg-dev \
 libopenal-dev libalut-dev libvorbis-dev \
 libglu1-mesa-dev libsdl1.2-dev libfreetype6-dev \
 libtiff4-dev libavdevice-dev \
 libavformat-dev libavutil-dev libavcodec-dev libjack-dev \
 libswscale-dev libx264-dev libmp3lame-dev python3.3-dev \
 libspnav-dev libtheora-dev libjack-dev libglew1.6-dev

5. Tee kotihakemistoon kansio nimeltään blender-svn

cd ~
mkdir blender-svn

6. Siirrä Blenderin lähdekoodin rojut blender-svn -hakemiston sisälle ja siirrä myös blender-cloth-patch-0.1.2-r55488.patch blender-hakemistoon.
7. Liitä patchi Blenderin lähdekoodiin komennolla

patch -p0 < blender-cloth-patch-0.1.2-r55488.patch

8. Lisää riippuvuuksien asentamisia ja lisää kahvia :-)

cd ~/blender-svn
./blender/build_files/build_environment/install_deps.sh

9.Automaattiset CMake asetukset. Make-komennon jälkeen ruudussa vilisee mahdottomasti tekstiä ja kääntämisessä menee tovi.

cd ~/blender-svn/blender
make

10. Kun kaikki on valmista, eikä sinulle ole tullut yhtään virheilmoitusta missään vaiheessa, niin ruudullasi lukee onnellisesti, että uusi käännetty Blenderisi löytyy /home/käyttäjätunnuksesi/blender-svn/build_linux/bin/blender

Se, miten tätä ompelu-patchiä käytetään onkin sitten toinen juttu ja siihen en ole itsekään vielä perehtynyt...

Suuri taistelu Wordpressin mediakirjaston kanssa

Olen tässä muutaman päivän ajan ollut pystyttämässä erästä saittia, jonka CMS-moottoriksi valittiin Wordpress 3.5.2.  WP:n kylkeen pistettiin vielä sosiaalisen median plugini Buddypress + eräs plugini jakamaan käyttäjät erilaisiin tasoihin (ilmaisjäsenet ja premium-jäsenet). Toki pakettiin nivottiin myös monia muita hyödyllisiä kilkkeitä, kuten SEO-optimointiin tarvittavia työkaluja ja varmuuskopiointia helpottavat välineet. No, sivuston pystyttäminen olisikin vielä ollut ihan helppoa, vain istumalihaksia vaativaa hommaa ;-) , mutta sitten kun sivusto oli viittä vaille valmis, alkoi tapahtua kummia.

Yht'äkkiä kuvat eivät näy Wordpress Media Libraryssä (Wordpressin Mediakirjasto), vaikka WP lataa kuvat kyllä palvelimelle. Error-viestiäkin lataaminen tuottaa, ja siinä käsketään yrittää lataamista pian uudelleen. Samaista ongelmaa on ihmisillä esiintynyt niin 3.5 -haaran Wordpresseissä kuin 3.4-haarankin kanssa. Oikein mitään vedenpitävää neuvoa kukaan ei ole ongelmaan osannut antaa. Toisille apu on tullut seuraavasta kaavasta, ja tätä itsekin ensimmäisenä yritin:

1. Ota ensin varmuuskopio WP-installaatiosta (ainakin nyt teemasta, plugineista ja tietokannasta) ja poista kaikki WP:n pluginit käytöstä. Helpoiten sen teet menemällä Wordpressin wp-content kansioon joko ftp:llä tai cPanelin tiedostoselaimellla ja nimeämällä  /wp-content/plugins -kansion vaikkapa plugins.holdiksi. Tällöin WP ei enää löydä yhtäkään pluginia ja näin ollen ne eivät ole aktiivisia :-)
2. Testaa toimiiko WP Media Library, ja jos se ei vieläkään toimi, niin vaihda teema Wordpressin oletusteemaan (ellet sitten satu sitä jo valmiiksi käyttämään).
3. Jos Mediakirjasto ei edelleenkään toimi, niin hae WP:n uusin asennuspaketti.  Kirjaudu ulos Wordpressin admin-paneelista. Poista sen jälkeen tuotannossa olevan   WP:n kansiosta wp-includes ja wp-content -kansiot ja korvaa ne äsken hakemasi WP:n vastaavilla. Kirjaudu adminina sisään ja toivo, että homma toimii :-)

No meilläpä ei sitten tämäkään auttanut. Teimme WP-asennuksesta downgradeamisenkin 3.4.2-versioon, mutta edelleen kuvien lataaminen heitti yllä mainittua ERROR-laattaa ja kuvat eivät tulleet näkyviin mediakirjastoon.Uploads-kansioon ne tulivat edelleen hienosti, joten tiedostojen oikeudetkin olivat kunnossa! Aloimme jo epäillä, että palveluntarjoaja on käynyt laittamassa Apachen säätöihin joitain muutoksia, jotka aiheuttavat moisen ongelman, koska localhostissa samainen WP-peilaus toimi kaikilta osin oikein hyvin. Palveluntarjoaja kuitenkin kertoi, että kaikki säädöt ovat kuten ne ovat aiemminkin olleet, joten tämäkään ei ollut syy.

Kun mikään kokeilemamme ei tuntunut tepsivän, tulimme siihen lopputulokseen, että WP:n asennushakemiston on täytynyt vioittua (korruptoitua). Koska olimme ottaneet Wordpress installaatiosta  hyvät varmuuskopiot, päätimme tuhota kokonaan sen hakemiston, johon olimme Wordpressin aiemmin asentaneet ja aloittaa asennus ihan puhtaalta pöydältä. Tämä onneksi toimi! Suuri taistelu Wordpressin kanssa on ohi! PEACE and remember take the backups :-)

Kuvakollaasi Gimp 2.8:lla ja tahratesti Vanishilla

Minun täytyy tunnustaa, että en ole mikään kovin hyvä kuvankäsittelijä, etenkin kun vertaa meidän perheen muihin kuvankäsittelijöihin, jotka tuntevat Gimpin kuin omat taskunsa!

Tykkään tehdä kuvakollaaseja, mutta niiden tekeminen Gimpillä on tuntunut kovasti tuskalliselta. Niinpä olen tähän asti sulkenut ko. ohjelman ja tehnyt monet luovat työt iPadin pikkunäppärillä valokuvaohjelmilla.

Muutama viikko sitten sain Buzzadorilta (Buzzador on ilmainen palvelu, jonka jäsenet saavat testata ilmaiseksi tuoteuutuuksia ja palveluita. Buzzador-palvelun  jäsenet saavat tietoa sähköpostitse aina uusista kampanjoista, joihin he voivat hakeutua .) taas ilmaisen tuotepaketin testattavakseni, ja tällä kertaa tehtävänäni oli testata Vanishin tahranpoistotuotteita ja tehdä tahratesti valkoiselle kankaalle. Testin tulos piti sitten kuvata ennen-jälkeen kuvalla, jonka voi postata vaikkapa omaan blogiin.  

Ensin kuitenkin piti tehdä se varsinainen Vanish testi sotkea ja pyykätä....

Ruohoa, oliviiöljyä, ketsuppia, kahvia, kaakaota ja meikkiä - niistä on Ladynöritn kesä tehty, mutta hyvin näytti Vanish selättävän nämäkin tahrat ;-) 

Yläkuvien liinan tahrat ovat olleet jo pidempään pesua odottamassa (liina oli hautautunut pyykkikorin pohjalle..) . Liotin liinaa noin kuusi tuntia Vanish Oxi Action Crystal White -vedessä ja pesin sen jälkeen sitten vielä 40 asteen pesussa. Pesuaineen sekaan olin laittanut vielä 1/4 mitallista samaa Vanish -jauhetta kuin liotuksessa olin käyttänyt.

Myös miehen paita sai avun Vanishistä, kun siihen oli tullut, liekö hyttysen pistoksen vuoksi, pieni veritahra. Tässä tapauksessa kun verijälki oli melko tuore, niin ripottelin jauhetta hiukan tahralle ja ripsottelin päälle vettä. Hieroin vielä hiukan mitan pohjalla jauhetta tahran päällä ja laitoin paidan pesuun.

Ja sitten Gimpin kimppuun!

Onnekseni löysin netistä hyvät Adobe Photoshop-kollaasipohjat (templatet), joiden päälle oli helppo alkaa kuvakollaasia tekemään. Huomasin vasta jälkikäteen, että templateissa olisi ollut vaihe vaiheelta etenevät ohjeet myös Gimpille, mutta taisin itse tehdä silti hiukan toisin, kuin pohjien tekijä oli ajatellut...tässä versio, jolla itse nämä yllä olevat pyykkikuvat olen tehnyt:

• Zip-paketin purkamisen jälkeen valitsin ensimmäistä kuvaa varten Triptych.psd -tiedoston. 
• Sitten avasin kollaasiin tulevat  kolme kuvaa Gimpiin. Gimp 2.8:ssa kaikki avoinna olevat kuvat tulevat kivasti välilehdillä näkyviin, jolloin niiden välillä on helppo sukkuloida.
• Valitsin valikosta Valitse->Kaikki ja Muokkaa ->Kopioi
• Sitten siirryin takaisin Gimpissä avoinna olevaan psd-tiedostoon  ja valitsin tasoista Layer A:n. (Minä tottumattomana Gimpin käyttäjänä monesti kadotan tasot  näkyvistäni, mutta minulle on esikoiseni opettanut, että ne saa jälleen näkyville  Ikkunat -> Tasot -toiminnolla)
• Liitin kopioidun kuvan Layer A:n paikkaan, Muokkaa->Liitä valintaan -toiminnolla

Skaalaustyökalulla skaalasin kuvan Layer A:n kokoiseksi (tai tässä tapauksessa itse asiassa hiukan pienemmäksi, jotta voisin hyödyntää tason mustat reunat. 

• Tekstit lisäsin Gimpin tekstityökalulla ja lopuksi vielä piilotin turhat tasot kuvasta pois ja vein kuvan jpg-tiedostoksi Tiedosto -> Vie -toiminolla. 

Sammuvan Macbookin mysteeri

Meillä on ollut 10-vuotiaan tyttären käytössä sellainen Macbook -kannettava vuosimallia 2007 (early), jonka olemme boostanneet 4 gigan muistilla. Tytär on ollut pitkään todella tyytyväinen tietokoneeseensa ja tehnyt sillä monia itselleen tärkeitä asioita:

• kuvankäsittelyä Gimpillä ja TuxPaintilla
• animaatioita Pencilillä 
• 3D-juttuja Blenderillä ja Sculptrisella
• pelannut Feral Heartia (toimii Winellä myös Ubuntussa, jos näyttökortti tämän mahdollistaa)
• pelannut Wolf Questia (toimii Winellä myös Ubuntussa, jos näyttökortti tämän mahdollistaa)
• katsellut videoita
• ja viimeisimpänä pelannut Sims 3 + Lemmikit -lisäosaa

Nyt kuitenkin muutaman kuukauden verran tytär on valitellut, kun kone on ilkeästi ja ilman mitään varoituksia sammunut. Kone on ollut tällöin melko kuuma.

Ensin epäilimme, että koneessa on menossa emolevy risaksi, mutta tätä emme vielä ryhtyneet sen kummemmin tutkimaan. Joku kuitenkin vei todella paljon prosessoritehoja - etenkin kun kone oli ollut pidemmän aikaa päällä, kun diagnostiikkaa katselimme. Kokeilimme säätää myös koneen energia-asetuksia, kun ajattelimme, josko kone ei jostain syystä enää osaa herätä nukkumistilastaan ja sen vuoksi sitten sammuu.

Kyllä nyt Macbookia naurattaa!
Onneksi kaikki ruuvit ovat
vielä tallella - ja niitähän
nimittäin riitti!

Lopulta päädyimme avaamaan Macbookin Youtubesta löytyvien ohjeiden pohjalta. Ruuvit olivat osittain niin tiukkoja, eikä pari ruuvia koneen akun kolossa suostunut aukeamaan millään. Mies otti sitten rohkeasti pienen timanttilaikan ja rumpsautti ruuvien paikallaan pitämät metallinipsut poikki ja johan aukesi kone! Tytär siinä vieressä totesi, että taitaapa kohta saada uuden koneen - ei se tuommoisen käsittelyn jälkeen enää millään voi toimia, kun kipinöitäkin tuosta työvaiheesta lenteli. 

Avattuamme koneen, huomasimme sen sisällä olevan jonkin verran pölyä ja etenkin tuulettimen ympäristöstä sitä löytyi. Imuri käteen ja pölyt pois. Akku kiinni ja kansi jotenkin ilman ruuveja paikoilleen. Hiphurraa, konehan käynnistyi!

Sammuilevan Macbookin mysteeri siis ratkesi: se oli vain sisältä pölyssä. Muutoinhan tuo meidän kone onkin ihan vielä hyvässä kunnossa. Nyt tytär on tehnyt koneellaan jo vaikka kuinka paljon hommia, mutta kone pysyy vakaasti päällä. Sen lisäksi että se ei nyt kuumene se myöskin on nopeutunut hurjasti. 

Meillä kun ei tässä kohden oikein ollut mitään menetettävää, niin uskalsimme moiseen operaatioon ryhtyä ja kylläpä kannatti. Nyt pitäisi vaan kohta laittaa ne minigrip-pussissa olevat ruuvit paikoilleen - toisaalta nyt koneessa pelaa hyvin tuuletus ;-)

Tässä vielä se video, josta nuo kaikki avattavat ruuvinpaikat voi katsella. 

Ps. Jos päädyt avaamaan Macbookkiasi, niin se hopean värinen metalliteippi ei ole mikään pelkkä teippi , vaan erittäin tärkeä näppäimistön + virtakytkimen yhdyskaapeli emolevyyn. Sitä ei siis kannata saksilla poikkaista ja sen liittäminen irrotessa on hivenen hankalaa.

Ilkeän tontun hyökkäys - Ubuntu värjäytyy Debianiksi

Jos järjestelmä toimii, älä korjaa sitä...koskahan tämänkin oppisin?

Twitterin lukeminen on kuulkaas vaarallista, se voi lopulta aiheuttaa esimerkiksi sen, että kohta joutuu "pakon sanelemana" päivittämään hyväksi havaitun Ubuntu 12.04 LTS:n uudenpaan versioon. Pitikin päätyä Twitterin kautta lukemaan Gnome 3.8:sta, ja pitikin mennä sitten heti kokeilemaan sen asentamista Ubuntuuni... Tonttu X:ää ei näkynyt koneessani, mutta sen sijaan jostain syystä Ubuntuni alkoi liputtamaan käynnistettäessä Debianin logoja ja maapallon kuvia, ja oli heittänyt nätin taustakuvanikin jonnekin bittiavaruuteen. Siinä minä sitten pyörittelin silmiäni ja ihmettelin, että mistä tämän alla olevan kuvan mukainen taustakuva koneeseeni tuli (kuva ei ollut ihan tismalleen tämä, mutta tunnelma oli sama)...

Varsinaisesti minulla ei ole mitään Debiania vastaan, mutta aika
omituista on, että Gnomea asentaessa tulee yllätetyksi siniseksi värjätyllä
Unityllä ja uudella avaruusaiheisella Debian -taustakuvalla.
Vähemmästäkin menee ihan kuutamolle :-D Taustakuvan
lisäksi työpöytäni oli siivottu kaikista rojuistaan ts. niitä ei näytetty työpöydällä,
vaikka ne edelleen fyysisesti olivat onneksi olemassa.

Gnomea en saanut, mutta sitten keksin, että asennan sen Ubuntun sovellusvalikoimasta... Ja sain Gnome 3.4.x:n. Tämän kaiken jälkeen Ubuntustani tuli kovin epävakaa, eikä Gnome päivittinyt tuosta 3.4 -versiostaan sitten millään edes 3.6:ksi. Niinpä ajattelin, että josko päivittämällä koko käyttöjärjestelmän saisin Debianista riehakoituneen Ubuntuni taas järkiinsä.

Step-By-Step lähdin nyt sitten konetta päivittämään ensin 12.04 LTS:stä 12.10 ja siitä sitten uusimpaan 13.04 versioon. Huh, huh!

Tällä hetkellä koneessani on siis tuo 12.10 ja kun aioin ruveta päivittämään sen ohjelmistoja ja sen jälkeen sitten varsinaiseen version korotuspäivitykseen, niin kone oli ihan ulalla netistä. Ubuntu 12.10 ei löydä verkkoa - ei wifiä eikä langallistakaan. Sisäverkko kyllä toimi, mutta ulkoverkko ei. Eth0 kyllä näytti olevan olemassa ja langattoman verkkosovittimenkin kone oli kyllä tunnistanut, mutta nettiin se ei mennyt. Onneksi iPad ei sentään ollut saanut mitään hulluuspuuskia ja oli valmis auttamaan tiedonhankinnassa :-)

Pelastavaksi enkeliksi osoittautui komento: sudo dhclient eth0 . Se on komento, jolla saadaan DHCP serveriltä kysyttyä IP osoite. Langaton verkko ei toimi vieläkään, mutta se on nyt tässä kohtaa toissijaista. Seuraavaksi lähtee Ubuntu 13.04:n päivitys. Mitähän siitäkin seuraa :-D

***

Nokia Lumia 620 ensikokemuksia

Vielä vuosi sitten en olisi uskonut, että ostan enää koskaan uudeksi puhelimekseni nokialaista. Itse asiassa viime kesästä asti minulla oli visio, että koska käytän iPadia, voi puhelimeni olla jotain muuta kuin älypuhelin. Monta kuukautta meninkin sellaisella alle 30 euron perusluurilla. Kuitenkin tien päällä tuli aina välillä sellaisia tilanteita, että olisi ollut kiva napata kännykällä valokuva ja jakaa se tavalla tai toisella. Ajattelin sitten tammikuussa laajentaa tätä käsilaukussani olevaa laitteistorepertuaaria pienellä pokkarikameralla. Se oli pääsääntöisesti hyvä idea, mutta sitten tuli tilanteita, joissa jouduin odottamaan jotakuta juna-asemalla ja odottavan aika on tunnetusti pitkä(styttävä), ilman nettiä ja somea...


iPadin hankittuani, ja tähän omituiseen ideologiaani perusluurista päädyttyäni, olin jo ehtinyt antamaan lapselle oman Samsung Galaxy S -puhelimeni. Koska en tietenkään enää ryhtynyt lapsen kädestä vanhaa kännykkääni repimään, oli ainoa vaihtoehtoni ryhtyä miettimään, että kummanko puhelimen kaivaisin naftaliinista käyttööni; ZTE Bladen vai Nokia Express Music 5800:n. Päädyin nokialaiseen, lähinnä karttojen vuoksi.

KAAMEE KAPULA?
ZTE Blade oli muutoin hyvässä kunnossa, mutta kuten niin monilla muillakin,
on meidänkin ZTE:ssä mennyt lasi rikki. Nokialaisen eduksi oli laskettava
Nokia Kartat ja ehjä lasi. Molemmilla näpytteli tekstarit kätevämmin kuin sillä 30
euron kapulalla.

Kuva: www.nokia.fi

Sitten jostain tietoisuuteeni singahti, että Nokialta olisi tulossa uusi ja edullinen Lumia-malli, jota mediassakin hehkutettiin. Sitten vain jotenkin olin siinä tilanteessa, että napsautin tilaa-nappia operaattorini verkkokaupassa ja toissa päivänä posti toi  paketin - Nokia Lumia 620:n magentan värisenä!

Täytyy sanoa, että tämmöinen suuri Linux-fani on hämmentynyt tästä keikautuksesta, mutta ihan rehellisesti voin kyllä tätä puhelinta kehua ja todeta, että Nokia-Microsoft yhteistyö toimii! 

Mistä sitten pidän?

Ensimmäiseksi tykkään Lumia 620:n koosta, sillä minusta ne toiset lumiat ovat aivan liian isoja! Toiseksi tykkään tämän näytöstä, joka on mielestäni kivan terävä. Näppäilytuntuma on hyvä jopa pystypäin olevilla näppiksillä, jossa kirjaimet ovat pienempiä. Windows Phone 8 tuntuu tosi pätevältä ja helppokäyttöiseltä käyttöjärjestelmältä ja tykkään sen freshistä ulkoasusta. Voi olla, että te, joille Lumian kalliimmat mallit ovat tuttuja Nokian Pure View -kameratekniikoineen päivineen, olisi Lumia 620:n kamera pieni pettymys. Itselleni tämäkin kelpaa tosi hyvin.

Nokia Lumia 620 : Älykäs kuvaus -toiminto on yksi minun lempiohjelmistani.
Ei postausta ilman kissaa :-D

Olen jo pitkään yrittänyt metsästää kameralla kissan venytystä.
Älykkäällä kuvauksella sekin onnistui.

Mutta se on ihan varma, että Lumiaani en tätä soittoääntä enää laita (Lapset tekivät minulle duudsonmaisen jekun Nokia Express Musiciin, ja vaihtoivat soittarikseni tällaisen. Mukavan piristävä lisä perjantain kassaruuhkassa):

Blenderillä videoita editoimaan osa 2

Kuten edellisessä postauksessa lupasin, kerron tässä postauksessa Linuxille, Windowsille ja Mac Os X:lle ilmaiseksi saatavasta videoeditointiohjelmasta nimeltään Blender 2.6.x.  GNU GPL -lisenssin alla levitettävä Blender on varsinaisesti 3D-grafiikan mallinnusohjelma, mutta siinä oleva Video Sequence Editor tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet tehdä ammattimaista videoeditointia ja vieläpä ihan ilmaisella ohjelmalla!
 

Koska kirjoittaen ohjeesta olisi tullut turhan pitkä, ajattelin tehdä aiheesta video-ohjeen, josta siitäkin tuli kyllä melko pitkä... Videossa opastan Blenderin VS Editorin perusteita eli mm. 

• Blender-ympäristön muuntaminen video-editoriksi
•  asetukset
• videoleikkeiden tuominen ohjelmaan
• hiukan siirtoefekteistä
• videoiden leikkaaminen
• äänien tuominen
• tekstien lisääminen 
• videoprojektin renderöiminen valmiiksi videotiedostoksi

Ryhtyäksesi tositoimiin, tarvitset tietenkin Blender 2.6.x -ohjelman, jonka voit käydä lataamassa ilmaiseksi Blenderin omilta sivuilta www.blender.org. 

Tekstien tekemiseen tarvitset lisäksi jonkin kuvankäsittelyohjelman. Itse käytin ilmaista, mutta todella monipuolista GIMP 2.8- ohjelmaa, jonka voit käydä lataamassa osoitteesta www.gimp.org .

Huomioithan videota katsellessasi, että en ole varsinaisesti mikään blenderasiantuntija, vaan opiskelen ohjelmaa vielä itsekin. Videon "oikokatselussa" huomasin myös, että sekoilin muutamassa kohdassa numeroiden kanssa eli sanoin toista, mutta kirjoitin toista, mutta seuraamalla ruudun tapahtumia, pysyt kuitenkin toivottavasti kärryillä, mitä missäkin kohdin tapahtuu ;-)

Ja tässä tämä video. Hyvää pääsiäistä kaikille!

Möllerin Pikkukalat ja Blenderillä videoita editoimaan osa 1

Heippa pitkästä aikaa! Aloitetaanpa postaus ensin Buzzador-asioilla ja mennään sitten vasta tuohon Blenderiin ja videoiden editointiin.

Kissaperheessä on sitten vaikea ottaa yhtäkään kuvaa, ilman että joku katti olisi tunkenut itsensä kuvaan. Vaikka kalat yleensä ovat myös kissojen herkkuja, emme näitä Möllerin Omega-3 kaloja antaneet kissoille ;-)

Muutama viikko sitten posti toi meille ihanan pirteän Buzzador-paketin ( Buzzador on ilmainen palvelu, jonka jäsenet saavat testata ilmaiseksi tuoteuutuuksia ja palveluita. Buzzador-palvelun  jäsenet  saavat tietoa sähköpostitse aina uusista kampanjoista, joihin he voivat hakeutua) . Paketista löytyi kaksi pakkausta Möllerin Omega-3 Pikkukalat kapseleita, joita olemme nyt lasten kanssa maistelleet ja testailleet.  Möller Omega-3 Pikkukalat -tuotteesta saa sekä omega-3-rasvahappoja että D-vitamiinia. Tuote on pehmeän purtava ja helppo niellä.

Meidän perhe tykkäsi kovasti tästä tuoteuutuudesta, sillä tämä vei kyllä ihan toiselle levelille kalanmaksaöljyt makunsa puolesta ;-) Nämä hauskat kalat maistuvat lähes samalta kuin hedelmäpurkka, joten pikkukaloja popsitaan meillä ihan mielellään. Pikkukalat ovat purtavia ja helposti niellä, mikä oli lastemme näkökulmasta hyvä juttu. Ja kyllä se aina niin on, lisäravinteet piristävät olotilaa ja nostavat virkeystasoa.

Möllerin Omega-3 pikkukalat ovat pinnaltaan vähän öjyisen tahmeita, mikä oli kenties ainoa miinuspuoli näille veikeille lisäravinteille. Tästäkin huolimatta otamme varmasti Pikkukalat testijaksonkin jälkeen osaksi päivittäistä rutiiniamme.

Vaan loikataanpas takaisin kaloista Ubuntun pariin: Tässä alkuvuonna toteutin yhden omista haaveistani ja aloin opettelemaan videoeditointia Blenderillä. Blender 2.6.x on Ubuntuun ja useisiin muihinkin käyttöjärjestelmiin ilmaiseksi saatavilla oleva,  erittäin monipuolinen,  open Source 3D-ohjelma. Toki jos Ubuntulla haluaa videoita editoida, käy se monella muullakin ohjelmalla, jotka ovat Blenderiä simppelimpiä. Kuitenkin jos haluaa monipuolisen ja ilmaisen videoeditorin, jolla saa vaikkapa lähelle Final Cut PROn tasoista jälkeä, niin silloin Blender on yksi erittäin varteenottavista vaihtoehdoista.

Aluksi minua kuitenkin kiusasi videoeditointiharjoittelussani se, että kamerastani tuleva video on MOV-formaattia. Vaikka Blenderin  pitäisi MOVia jollain tasolla käsittääkseni tukea, huomasin formaatin olevan ainakin itselleni hankala. Video kyllä tuli Blenderiin, mutta kuva oli kuin hidastetusta elokuvasta tai sitten äänien kanssa oli ongelmaa. Siispä, jos videosi ovat MOV-muotoisia, kannattaa ne muuntaa avi-muotoon.

Itse käytän tähän MOV-AVI muuntamiseen Ubuntun sovellusvalikoimasta asennettavissa olevaa Transmaggedon-ohjelmaa, joka on erittäin helppokäyttöinen.

Input File -kohtaan etsitään muunnettava MOV-tiedostosto ja Output Formatista valitaan halutaan tiedostomuoto, joka on tässä tapauksessa avi. Audio Codeciksi laitoin tässä mp3 ja video codeksiksi H264. Lopuksi vain painetaan Transcode-nappia ja kohta Videot-kansioon tulee AVIksi muunnettu video valmiina Blenderiin vietäväksi.

Aloitan varsinaisen Blender-videotutoriaalini seuraavassa postauksessa, sillä muutoin tästä tulisi melko pitkä bloggaus.

Ubuntu 12.04 LTS vai Ubuntu 12.10 ja melkein Windows 8:kin

Täytyy sanoa, että oli latvasta laho ajatus se, että kaksi tietokoneiden kanssa kiinteästi sekä hommia että vapaa-aikaa viettävää ihmistä pärjäisivät muka yhdellä tietokoneella! Tämän kuningasajatuksen seurauksena minä kuitenkin siirryin hetkeksi käyttämään mieheni mac-konetta ja pakkasin oman koneeni naftaliiniin. Homma toimikin hetken aikaa, kun minä en enää illalla tarvinnut konetta ja mieskin teki lähinnä muita juttuja. Joulun lähestyessä yhä useammin aloimme kuitenkin kyselemään toinen toisiltamme:"Hei, tarvitsetko sä nyt konetta?" (ja perään ehkä semmoinen kärsimätön ilme, että pakko olis päästä konelle), joten oli parasta ryhtyä kaivelemaan omaa konetta taas pöydälle.

Olen tullut sellaiseen tulokseen, että Linuxeista Ubuntu, on se "minun juttuni".  Senpä vuoksi ajattelin jyrätä koneelleni asentamani Fedoran yli, ja laittaa huolella uudestaan pystyyn mukavan tietokoneympäristön. Samassa rytäkässä aion tehdä myös jotain ihan hullua! Nimittäin, kun törmäsin netissä tietoon, että Windows 8 Pro on nyt tammikuun ajan hullussa tarjouksessa (päivitysversion saa nyt 29,99 eurolla tammikuun 2013 ajan), mieleeni hiipi  idea Windowsinkin asentamisesta koneeni kovalevyn nurkkaan Ubuntun rinnalle.  Luin kuitenkin tietolähteitäni hiukan liian nopeasti ja huolimattomasti, ja olin jo innolla asentamassa 12-vuotta vanhaa Windows 2000 päivitysmielessä koneeseeni, kun huomasinkin, että Microsoft oli asettanut päivitysrajaksi XP:n. Sellaista ihmeellisyyttä kuin XP ei meidän perheestä sentään löydy, koska Win2000 aikana löysimme Linuxin ja sen jälkeen Mac Os X:n ;-)

No, koska Windows jäi nyt sitten tälläkin kertaa hankkimatta, jatkoin prosessia suoraan Ubuntun asentamiseen. Seuraavaksi minun piti pohtia, että  kummanko version asentaisin Ubuntu 12.04 LTS vai Ubuntu 12.10. Näiden kahden version eroja oli moni muukin netissä näköjään miettinyt... Ubuntu 12.10 on tietenkin distrosta tällä hetkellä uusin ja upein versio. Uusia isompia Ubuntu-päivityksiä on saatavilla noin puolen vuoden välein huhtikuussa ja lokakuussa,  ja näitä  vakaita "väli-Ubuntuja" tuetaan kaksi vuotta. "Väliubuntuissa" pääsee nauttimaan distron kehityksestä, mutta samalla saattaa silloin tällöin joutua toteamaan, että jokin asia ei oikein kunnolla toimikaan ja sitten joutuu odottelemaan vikapäivityksien helpottavan ongelmissa.  LTS-merkinnällä oleviin Ubuntuihin tukea luvataan viideksi vuodeksi. Käsittääkseni LTS- versiot ovat myös huolellisemmin testattuja, joten loppukäyttäjä voi huolettomammin keskittyä tärkeimpään eli tietokoneen käyttämiseen. LTS-versiot vastaavat siis enemmän sitä päivitystahtia, johon kaupallisissa käyttöjärjestelmissä on totuttu ( Snow Leopard->Lion ->Mountain Lion jne...).

Aiemmin nautin aina siitä, kun sain asennella koneisiin uusia distroja ja niiden nopeassa tahdissa putkahtelevia päivityksiä ja testailla niitä. Nykyään olen  alkanut enemmän nauttimaan siitä, että koneympäristö on pitkään stabiili. Vaikka Ubuntun kaikki uudet hienoudet houkuttelivatkin kovasti, päädyin silti asentamaan jälleen kerran hyväksi havaitsemani Ubuntu 12.04 LTS:n. Saanpahan nyt rauhassa asentaa  tähän koneelleni kaikki tarvitsemani ohjelmat, ja pitää koneeni stabiilina vaikka huhtikuuhun 2017 asti - jos niikseen tulee. Työkoneisiin ja yrittäjille suosittelen Ubuntun Long Term Support eli  LTS-versiota pitkän tukensa vuoksi.

RebelMouse - sosiaalisen mediasi kotisivu

Google plussassa kohistaan nyt kovasti palvelusta nimeltään RebelMouse. RebelMouse on uusi Huffington Postissa työskennelleen Paul Berryn kehittelemä verkkopalvelu, jonka ideana on olla ihmisten sosiaalisen mediaelämän etusivuna.

RebelMouseen rekisteröityneet voivat kätevästi liittää palveluun Facebookin, Twitterin ja Instagramin sekä Pinterestin (ja joitain muitakin). Näiden lisäksi palveluun voi liittää kaikki mahdolliset sivut RSS-syötteen avulla - siis esimerkiksi vaikkapa kaikkien kirjoittamiesi blogien blogipäivitykset samalle sivulle. Tällä tavalla RebelMouse toimii ikäänkuin käyttäjän verkkopeilinä heijastaen kaikkia niitä asioita, jotka käyttäjä haluaa näyttää yhdessä nipussa julkisesti muille. Ulkoasultaan RebelMouse muistuttaa eniten Pinterestiä. Lyhyesti sanottuna RebelMouse on oma kotisivu, jonka tekemiseen ei tarvita oikeastaan erityisiä taitoja, ja joka syntyy siinä sivussa, kun elät omaa sosiaalista nettielämääsi ;-)

Facebookin osalta RebelMouse näyttää vain ne viestit, jotka olet julkisesti Fb:ssä jakanut. RebelMousen Dashboardin kautta voit myös lisätä uusia sivuja omalle sivullesi, ja se on myös paikka, josta voit päivittää Facebookia ja Twitteriä yhtä aikaa - samalla kun lisäät päivityksiä ja asioita omalle RM-profiilisivullesi. Dashboardin Drafts -välilehdellä voit määritellä esim. vanhempien tweettaustesi näkyvyyttä. Omalla profiilisivullasi voit järjestellä asioita raahaamalla niitä eri paikkoihin ja voit myös poistaa tarpeettomat laatikot kokonaan.

Google+ tiliä ei vielä pysty lisäämään RebelMouseen ihan niin helposti kuin esim. Facebookia, mutta annan tässä ohjeen, miten lisäät suhteellisen helposti myös Google+ tilisi julkiset päivitykset automaattisesti päivittyvään RebelMouseen.

1. Käynnistä Google Chrome selain
2. Lataa Chrome Web Storesta ohjelma nimeltään Feed+ (samalla oletkin jo joutunut kirjautumaan omaan Google-tiliisi ;-)  )
3. Avaa Google+ selaimeesi ja napsauta pienen profiilikuvasi vieressä olevaa nuolta (sama paikka,, josta voit myös kirjautua ulos Google+ palvelusta) ja valitse Tili ja sitten välilehti Profiili ja tietosuoja
4. Sivulla on jälleen kerran profiilikuvasi ja sen läheisyydessä on oman profiilisi suoraosoite.
5. Kopioi koko osoite tai vain osoitteessa näkyvä ID-numero. Syötä se Feed+ ohjelmaan ja esikatsele syötettäsi. 
6. Paina sitten Add ja saat RSS-syötteesi osoitteen. Kopsaa osoite RebelMousen Dashboardin Sites välilehdelle syötteen lisäämiseksi.
7. Nyt myös Google+ pitäisi näkyä RebelMousessa

Millaisia ajatuksia RebelMouse -palvelu sinussa herättää? Itse olen ainakin näin aluksi ihan innoissani
:-)

Omaa sosiaalista mediaa rakentamassa

En tiedä, menenkö ihan metsään ajatuksineni, kun ennustan että sosiaalisen median merkitys tulee lisääntymään, mutta samalla sosiaalinen yhteisöllisyys tulee pirstoutumaan pienempiin "kuppikuntiin" yhä enemmän. Tällä en väitä, että Facebook, Twitter ja Google+ menettäisivät mahtiasemiaan, mutta väitän, että nettiin syntyy yhä enemmän pienempiä sosiaalisia yhteisöjä, jotka rakentuvat jonkin tietyn asian tai aiheen ympärille. Sosisaalisen median merkitys esimerkiksi opetustyössä tullee niin ikään lisääntymään.

Minulla meni koko viime viikonloppu siihen, kun tutkin erilaisia sosiaalisen median alustoja. Käteeni jäi oikeastaan kolme erilaista varteenotettavaa vaihtoehtoa itse ylläpidettävälle yhteisöratkaisulle:

• Wordpress + Buddypress. Tämä kombinaatio soveltuu lähinnä pienehkölle sivustolle, johon halutaan laajentaa sosiaalisen median ominaisuuksia. Nettiä kahlatessani huomasin, että monet kirjoittajat eivät oikein pidä Buddypressiä ihan oikeana sosiaalisena media-alustana, vaan ainoastaan sosiaalisen median kaltaisia ominaisuuksia tuovana lisäpalikkana.
• Drupal ja iso nippu sosiaalisen median plugineja. Tämä vaihtoehto soveltuu vähän samanlaisiin tarpeeseen kuin edellinen yhdistelmä eli että on se sivusto ja sen sisällä/ympärillä on yhteisö. Drupal julkaisujärjestelmänä mahdollistaa jo yksistään paljon enemmän kuin Wordpress ja kun tähän voimalliseen moottoriin lisätään vielä halutut sosiaalisen median pluginit, voi olla varma, että homma toimii ihan kivasti.
• Elgg. Jos taas tarve on perustaa Facebookin tyylinen yhteisö, on Elgg tähän mielestäni paras. Se on voimallinen ja paljon käytetty aito sosiaalisen median alusta, johon on saatavana paljon erilaisia plugineja. Jo ilman mitään lisäplugineja on Elgg melko käyttökelpoinen paketti. Elgg on käsittääkseni myös alusta, jota yliopistot käyttävät opettaessaan opiskelijoille sosiaalista mediaa.

Toki näitä somealustoja on enemmänkin, kuten esimerkiksi paljon käytetty Ning, joka on yhteisöjä hostaava verkkopalvelu.

Tutkimustyössäni Bluehost web-hotelli osoitti olevansa kyllä jälleen kerran mainostaminen arvoinen palvelu. Bluehostin Simple Scriptin ansiosta sain asennettua todella sukkelaan yhdellä klikkauksella kaikki edellä mainitut tutkimuskohteeni (lukuunottamatta tietenkään noita plugineja, jotka asennetaan kussakin alustassa omalla tyylillään). Yhtä kätevästi kuin asentaminen kävi Simple Scriptillä myös poistaminen. Eli jos olet etsimässä kätevää web-hotellia sivustollesi, niin Bluehostia voin jälleen kerran suurella sydämellä suositella englannin kieltä taitaville. Bluehost tarjoaa kaikille uusille asiakkailleen ensi viikonloppuna alennusta (Black Friday-Cyber Monday sale), ja niinpä esim. web-hotellin saa sieltä tuolloin hintaan $3.95/kk. Kaikki muutkin Bluehostin palvelut ensi viikonloppuna  $1 halvemmat.

Gimp saa lapset piirtämään

Muistan, kun pikkuveljeni oli 1990-luvulla pienenä poikana armoton muumifani. Niitä jaksoja hän veivasi VHS-kasetilta jatkuvasti, kun perheemme nauhoitti hänelle kaikki jaksot. Yhdessä jaksossa Pikku Myy ja Muumipeikko viettivät talvea ja opettelivat hiihtämään. Oikeastaan Muumipeikko opetteli hiihtämään ja Myy vain ryhtyi hiihtämään, kun sai sukset alleen. Olihan hän katsellut, miten Hemuli hiihtää.

Pikku Myy on oivallinen kuvaus lapsista, jotka vain ryhtyvät käyttämään työkaluja, kunhan heille ne tarjotaan. Youtube on sitten se kanava, josta oppia ammennetaan ja johon tuotokset usein ladataan.

Open Source on mahtava keksintö, sillä se mahdollistaa kaikille monia mahtavia työvälineitä aivan ilmaiseksi! Gimp on yksi hyvä esimerkki kaikkiin käyttöjärjestelmiin saatavasta hyvästä ja ilmaisesta kuvankäisttelyohjelmasta, josta taitavakin kuvankäsittelijä saa paljon iloa ja hyötyä.

Tässä siis vain pikaisesti kiitokset kaikille Open Source -ohjelmien parissa työskenteleville. Teette mahtavaa työtä!

Lopuksi vielä video lasten taituruudesta Gimpin käyttäjinä ja hyvää Halloweenia:

Omia kokemuksia Netflix Suomesta

Lapsilla on nyt syysloma ja me aikuisetkin pidimme pidennetyn viikonloppuloman tässä ihan kotosalla. Niinpä olikin enemmän kuin mukavaa, että Suomeen rantautunut elokuvia ja TV-sarjoja tarjoava Netflix tarjosi ilmaisen tutustumiskuukauden uusille käyttäjilleen. Hetihän me syöttiin tartuimme ja rekisteröidyimme palveluun.

Iloinen yllätys oli, että Netflixin sai myös Wii-pelikonsoliin, joka meillä on kytkettynä kodin isoimpaan näyttöön.

Odotuksemme median hehkutuksien vuoksi olivat kovat, mutta ainakaan tällä hetkellä en olisi valmis maksamaan ko. palvelusta noin 8 euroa kuukaudessa. Teknisesti palvelu toimii todella loistavasti Apple-ympäristössä ja Nintendo Wii:ssä (Linux on taas jällen kerran karsittu tuettujen käyttöjärjestelmien ulkopuolelle), mutta elokuvatarjonta ei ole kovinkaan hyvä. Netflixistä on turha tällä hetkellä etsiä mitään kovin uusia elokuvia, joita olimme jo kielipitkällä ajatelleet katsovamme. Lapset löysivät sieltä kuitenkin paljon kiinnostavia vanhoja televisiosarjoja ja verestivät niillä "pikkulapsuusmuistojaan". Joulukalenterifriikeille Netflix tarjoaa tällä hetkellä kaksikin erilaista joulukalenteria: Histamiinin vuodelta 1985 ja Tonttu Toljanterin vuodelta 2007.

Se hyvä puoli Netflixin rantautumisesta Suomeen on, että Viaplayn kuukausihinta laski, ja on nyt 7,95 euroa. Voddlerin hinnoittelua en ole nyt seurannut, mutta onko senkään hinta aiemmin ollut 7,90 euroa? Edelleenkin ne uusimmat elokuvat pitää vuokrata noin 4 euron hintaan ja tällöin palvelumme on Apple TV:n elokuvavuokraamo, jossa kuva on HD-tasoista ja äänetkin tosi hyvät.

Älypuhelimella lisää turvallisuutta lapselle

EDITT: 24.10.2012 Kylläpä tosiaankin oli hyvä, että lapsen puhelimeen tuli asennettua tuo Lookout Mobile Security -ohjelmisto. Viime lauantaina tyttöparka ei tiennyt yhtään, missä hänen älypuhelimensa oli. Näytti vain, että taisinpa laittaa sen repun etutaskuun, jossa on kännykän mentävä reikä! Koko perhe säntäsi Lookout Mobile Security -ohjelman sivuille ja haravoitiin sieltä kännykän sijaintia. Onneksi kännykkä oli päällä ja gps toimi. Siinä se kartalla näytti olevan noin 200 metrin päästä kotoa tienposkessa. Lähdimme sitten puhelinta etsimään ja toden totta se löytyi juuri siitä, missä se ilmoittikin olevansa. Pikkuisen oli älypuhelin kostea, mutta loppu hyvin, kaikki hyvin. Tai melkein hyvin - repulle kävi vähän ikävämmin ;-)

***

Eilen suomalainen lintukoto sai taas ison kolauksen, kun 8-vuotias tyttö siepattiin koulumatkallaan Kotkassa. Tällaiseen emme me suomalaiset ole tottuneet ja toivottavasti meidän ei tarvitsekaan! Tällä tapauksella oli kuitenkin hyvä loppu, sillä tyttö löydettiin hätäpaikannuksen avulla.

Tapaus jäi kaihertamaan mieltäni ja koska tiesin, että Android-kännyköihin on mahdollista asentaa turvaohjelmisto, joka toimii sekä kännykän virustorjuntaohjelmana että sen avulla voi paikallistaa kännykän sijainin, halusin asentaa sen meidän molempien lasten puhelimiin. Lastenkin mielestä ajatus oli hyvä, kun asiasta juteltiin.

photo credit: Dunechaser via photopin cc

Lookout Mobile Security ohjelmisto on asennettavissa Android-puhelinten lisäksi ainakin iPhoneen ilmaiseksi. Ilmaisversiossa on virustorjunta, spyware skanneri, varmuuskopionti ja sitten tuo paikannus. Palveluun tulee luoda oma tili, johon puhelin kytketään (=kirjaudutaan puhelimella sisälle). Maksullisella tilillä voi lisäksi tyhjentää kadonneen puhelimen datan ja lukita puhelimen.

Palveluun kytketyn puhelimen, jossa on gps päällä, voi paikantaa kirjautumalla tunnuksilla sisälle. Paikannettu puhelin näkyy kartalla ja karttanäkymästä voi siirtyä vielä Google-kartalta tutkimaan puhelimen sijaintia tarkemminkin. Joskus lapsilla saattaa puhelin olla äänettömällä, vaikka kuinka on sovittu, että puhelin pidetään koulun jälkeen päällä. Tilanteissa, joissa lapseen ei saa yhteyttä, on Lookout Mobile Securitystä myös apua.Palvelulla voi myös tehdä puhelimeen hälytyksen, jolloin äänettömällä oleva puhelin alkaa ulvoa äänenvoimakkuuden noustessa koko ajan. Hälytyksen tekeminen on kätevä ominaisuus myös silloin, kun on hukannut oman äänettömälle jääneen puhelimen lehtikasan alle ;-)

Tekniikka on kätevää ja sillä voi luoda turvallisuutta. Tärkeintä mielestäni on kuitenkin se, että sopii lasten kanssa jämptisti menemisistä, että vanhemmat tietävät missä ja kenen luona lapsen kulloinkin pitäisi olla, ja kotiintuloajoista pidetään myös jämäkästi kiinni. Paikannusta ja hälytystä käytän vain hätätilanteissa.