Näyttävä kuvagalleria iPhotoa hyödyntäen

Netti on pullollaan monia hienoja kuvapalveluja, joilla voi välittää omat valokuvansa tuttavien ja sukulaisten katseltaviksi. Olen jotenkin "omituinen " tapaus, sillä en mielelläni lataile kuviani mihinkään palveluun vaan haluan pitää omat kuvani omalla palvelimellani ns. omassa hallussani ;-) Siksipä tänään metsästin netistä itselleni sopivaa galleriaratkaisua. Monia mielenkiintoisia flash-sovelmia tulikin vastaani, mutta opensource Polaroid Gallery miellytti silmiäni eniten.

Polaroid Galleryn tyyliin kuuluu, että valokuvat matkivat polaroid-kuvia ollen neliön muotoisia. Tämä aiheuttaa tietenkin lisänäpertelyä ja illan mittaan kehittelin itselleni mahdollisimman sutjakan tavan rakentaa galleriaa yhteistyössä iPhoton '09:nkanssa. Ohjeet pätevät käsittääkseni myös iPhoton '08 -versioon.

1.) Lataa iPhotoon SimpleViewer -plugin .

2.) Hae ja pura Polaroid Gallery koneellesi.

3. ) Luo iPhotossa albumi kuvan osoittamalla pluspainikkeella ja raahaa halaumasi valokuvat albumiisi.

4.) Seuraavaksi muokataan valokuvat iPhotossa neliön muotoisiksi. Valitse siis muokattava kuva ja paina kynä-painiketta.

5.)

Valitse muokkausvalikosta rajaustyökalu.

6.) Valitse rajauksen muodoksi neliö ja kohdista neliö kuvassa mieleiselläsi tavalla. Paina tämän jälkeen Käytä -painiketta ja sen jälkeen Valmis-painiketta. Toista muokkaukset albumin muidenkin kuvien kanssa.

7. Valitse kaikki albumisi kuvat ja Avaa Arkisto > Vie.

8.) Valitse välilehti Simple Viewer. Gallery Typeksi vaikka Postcard Viewer. Klikkaa seuraavaksi Options -painiketta ja anna valokuvillesi maximum image Width ja Height (itse laitoin 450 x 450 px) ja valitse Accept. Tämän jälkeen paina Vie -painiketta ja toimi annettujen ohjeiden mukaan tehdäksesi Posctcard Viewer -galleryn (mikä sekin on ihan hieno, tiedä vaikka olisit tyytyväinen jo siihen ;-) ).

9.) Nyt luomassasi galleria-kansiossa sinulla on kansio nimeltään images, jossa on kaikki galleriaan tulevat valokuvat. Kopio/siirrä valokuvat ja purkamaasi Polaroid Gallery kansion sisällä olevaan _pics -hakemistoon. (Halutessasi voit nimetä valokuvat uudestaan.)

10.) Avaa photos.xml esim. texturiin tai Dashcodeen. Tässä oman galleriani xml-koodi. Gallerian kuvat on otettu kesälomareissultamme Herra Hakkaraisen Talosta.

version="1.0" encoding="utf-8"?>

<photos>

<photo desc="Hauska naulakkoidea" url="_pics/1.JPG" />

<photo desc="Pyöreän pöydän ritarit" url="_pics/2.JPG" />

<photo desc="Pohjolan kiukkuinen Akka" url="_pics/3.JPG" />

<photo desc="Kuka lohduttaisi pientä hiirtä" url="_pics/4.JPG" />

photos>

iPhotossa on mukavaa muokata valokuvia, sillä alkuperäiset kuvat eivät häviä. Jos haluat nettialbumin jälkeen palauttaa iPhotossa luomasi neliön malliset kuvat takaisin alkuperäisiksi valitse kaikki albumisi kuvat ja napsauta hiiren oikeasta painikkeesta ja valitse valikosta Palaa alkuperäiseen.

Painiskelua myql:n kanssa ja voitto kotiin!

Tänään pyyhin pölyjä eräästä vanhahkosta Ubuntu Hardy -palvelimestani, joka on ollut kuukausia poissa käytöstä. Tässä palvelimessa on pyörinyt/pyörii eräitä toisia blogejani. No tietenkin jos kone on ollut pitkään käyttämättömänä, kaikki ei sujukaan ihan heittämällä.

Tällä kertaa mysql palvelin ei suostunut käynnistymään vaan ystävällisesti antoi minulle koko ajan tällaista palautetta:
/etc/init.d/mysql start
* Starting MySQL database server mysqld [fail]

Kuin sattuman kaupalla löysin Ubuntu foorumilta apua.
Tässä vielä mitä tein:

Tarkista, että mysql-serveri pingaa oikeaan ip-osoitteeseen:
sudo gedit /etc/mysql/my.cnf
Jos osoite on muuttunut syystä tai toisesta, vaihda se validiin ja tallenna. Käynnistä mysql uudestaan.

Flashin omituiset temput

No niin, juuri eilen kirjoitin kuinka sain flashin toimimaan Ubuntussani. Tänään flash oli jälleen hävinnyt. Hetken aikaa se suostui toimimaan Epiphany -selaimella, mutta sitten pian se lakkasi toimimasta siinäkin. Tänään on tullut kokeiltua niin monenlaista hommaa asian eteen, mutta nyt toistaiseksi auttoi, että poistin Synapticilla kaikki adobe-flash-pluginit yms. ja asensin Synapticin kautta flashplugin-nonfreen. Nyt taas toimii kaikki, mutta onkohan tämä tällä kertaa "pysyväistä"?

PkLasku on kätevä

Taannoin asensin käyttööni PkLaskun ja olen ollut siihen enemmän kuin tyytyväinen. Jos vain muistaa tehdä esim. phpmyadminilla PkLaskun tietokannasta varmuuskopion, on siirtyminen järjestelmästä toiseen kätevää eikä kaikkia laskuja tarvitse naputella uudestaan. Paras varmuuskopio tässäkin asiassa taitaa olla se, että tulostaa laskut myös itselleen kansioon paperiversiona ;-) PkLaskua käyttävän yrittäjän ei tarvitse olla sidottuna mihinkään tiettyyn käyttöjärjestelmään vaan se toimii missä tahansa ympäristössä.

Nyt kun olen mitä luultavammin siirtymässä Ubuntun käyttäjäksi Opensusesta, niin jouduin asentamaan pklaskun tähän ympäristöön. Noudattelin melko tarkkaan Asmo Koskisen ohjetta asentamisesta, paitsi että Webminin sijaan olen tottunut käyttämään phpmyadminia.

Asentaessani phpmyadminia päädyin ensin sellaiseen tilanteeseen, että en kyennyt näkemään koko ohjelmaa/var/www -tiedostossani. Mutta tässä vielä pikanopeasti, miten sain phpmyadminin koneellani toimimaan:

1. Asenna phpmyadmin komennolla:   sudo apt-get install phpmyadmin

2. Saadaksesi sen toimimaan apache2:ssa avaa /etc/apache2/apache2.conf komennolla sudo gedit /etc/apache2/apache2.conf ja lisää sinne seuraavanlainen rivi:
   

   Include /etc/phpmyadmin/apache.conf

3. Käynnistä apache uudestaan komennolla
   

   Include /etc/phpmyadmin/apache.conf

Ubuntu 9.04 rules

Kun tammikuussa kasasin koneen, päätin pyhästi, että asennan tähän vain yhden distron ja sitten vain käytän sitä. Pohdiskeluissani päädyin tuolloin asentamaan koneeseen Opensuse 11.1:n. Elo Opensusen kanssa ei ole ollut pelkkää ruusuilla tanssimista ja kun eteen tulee liian monta:"Voi hitsi, tän sais Ubuntuun, mutta ei tähän suseen" -juttua, niin on melko selvää mihin operaatioon se sitten johtaa. Tietysti Ubuntun asentamiseen.

En ole ihan valmis vielä kuoppaamaan Opensusea ja niinpä hain netistä kätevän osioitiin tarkoitetun livelinuxin nimeltään Gparted. Sillä sain kutistettua teratavuisen kiintolevyni siten, että Opensuse sai lähes 400 gt käyttöönsä ja Ubuntu loput.

Ubuntu asentui nätisti susen rinnalle tehden loaderin, josta tarvittaessa voin siirtyä susen pariin.

Jos Opensusen alkutaival oli asentamista ja säätämistä, niin sellaiseen ei Ubuntu 9.04:n kanssa tarvinnut ryhtyä. Lähes kaikki asentui apt-get installilla. Ubuntun mukana tulee jo muutenkin koko joukko fantastisia ohjelmia!

Ubuntussa törmäsin ainoastaan yhteen ongelmaan ja sekin oli melko vähäpätöinen. Olen nimittäin hiukan addiktoitunut Facebookissa pelattavaan Farm Towniin , mutta Ubuntupa ei suostunut minua moiselle sivustolle päästämään lainkaan! Kääk! Toki asensin mielestäni Flash pluginit ja muut tarvittavat kilkkeet ja esim. youtube toimi ihan moitteettomasti. Ajattelin, että nyt taitaa olla sitten kolme vaihtoehtoa:

1. Lopetan Farm Town -pelaamisen, mikä voisi olla kyllä oikeasti järkevä vaihtoehtokin.
   
2. Pelaan Farm Townia kannettavallani
3. Pidän tämän vuoksi Opensusen kovalevylläni, vaikka mitään muuta tarvetta en sille enää keksisikään. Tämä vaihtoehto olisi melko typerä ja jos tähän joutuisi päätymään, kannattaisi harkita uudelleen vaihtoehtoa 1 .
   

No ennekuin ehdin tehdä sen suurempia päätöksiä asian tiimoilta, löysin ratkaisun Flash-pulmaani, joka olisi saattanut haitata muutakin nettielämää kuin vain tuota pelaamista. Asensin natiivin 64bittisen Flash Player 10 -pluginin. Ohjeet pluginin asentamiseen löytyy täältä.

Varmuuskopiointia

Olen ollut hiukan uhkarohkea. Uusi Linux-koneeni on hyrrännyt nyt tammikuusta asti ilman, että olisin kertaakaan ottanut sinä aikana ahkroimistani tiedostoista mitään varmuuskopiota. Koska uusikin levy voi mennä rikki tai mitä tahansa muuta voi tapahtua, ajattelin paneutua hiukan varmuuskopioimiseen.

Mac Os X Leopardissa (jota minulla ei koskaan omassa koneessani ole ollut, mutta jota olen läheltä päässyt seuraamaan) minua kiehtoi eniten helppo varmuuskopioiden ottaminen. Mac Os X Tigerissä hoidin varmuuskopioinnin melko kätevästi USB storageni mukana tulleella Memeon LifeAgent-ohjelmalla.

Linuxiin on olemassa paljonkin järeitä varmuuskopiontiohjelmia, joita pääosin käytetään komentoriviltä. Graafisten varmuuskopiointiohjelmien löytäminen sen sijaan oli vähän vaikeampaa. Iloiseksi yllätyksekseni huomasin, että Linuxille olisi jopa vastine Applen Time Machinesta. Se on nimeltään FlyBack. Yritin tätä asentaa omalle koneelleni, mutta asentaminen jäi uupumaan jostain kirjastoista, joita en OpenSuse 11.1:lle löytänyt. Mutta te, jotka käytätte Debiania, Ubuntua tai Fedoraa - kannattanee kokeilla FlyBackia.

Koska en saanut asennettua FlyBackia enkä jaksanut asian kanssa kovinkaan kauaa painiskella, suuntasin katseeni komentoriviohjelmaan nimeltään Rsync. Senhän saa kätevästi automaattiseksi vaikka cronilla. Halusin kuitenkin tehdä varmuuskopioinnin käsin ja vielä vähän googlattuani, löysin graafisen liittymän Rsyncille.

Grsync

Graafisesti Rsynciä käyttävällä Grsyncissä voi luoda erilaisia varmuuskopiointisessioita. Sessioissa voidaan valita erilaisia parametrejä riippuen varmuuskopioinnin tarpeesta. Joskus esimerkiksi on hyvä, että olemassa olevat tiedostot jätetään varmuuskopioinnissa huomioimatta. Itse laitoin moniin sessioihini päälle valitsimen, joka loi muuttuneista tiedostoista backupin, jolloin muuttuneiden tiedostojen aiemmatkin versiot ovat vielä tallessa. Kun sessiot on kerran tehnyt, tallentuvat ne kätevästi ohjelmaan, jolloin varmuuskopiominen on ihan näppärää. Kunhan sen vain muistaa tehdä!

Grsyncin asensin ihan vain YAST2:lla.

7z

Vaikka olen touhunnut pitkään tietotekniikan parissa, niin silti en ole vielä koskaan törmännyt tiedostopäätteeseen 7z. Tänään sitten tapasin tuon tiedostopäätteen ja ajattelin ensin sen olevan vitsi, virus tai joku muu. Google kuitenkin antoi tähänkin vastauksensa ja pikaisesti sainkin tämä oudon pakkausformaatin auki. Afterdawn tiesi kertoa, että 7z on lyhenne sanasta 7-zip, joka on avoimen lähdekoodin formaatti. Pakkausteholtaan 7z on paljon parempi kuin suosituimmat kilpailijansa rar ja zip. Linuxille on tarjolla useita erilaisia ohjelmia, jolla seitsemän zetat saa auki, mutta itse asensin YAST2:lla komentoriviltä käytettävän p7zip -ohjelman.

Tiedosto.7z puretaan p7zipillä samaan hakemistoon jossa purettava tiedosto itsekin sijaitsee komennolla:

7z x Tiedosto.7z

Sama on eri

Koska onnistuin mielestäni valitsemaan hyvät ja Linuxille sopivat komponentit, kasasimme samaan syssyyn myös toisen ihan samanlaisen koneen.

Vaikka luulimme, että toisen koneen kokoaminen olisi helpompaa, osoittautui se vain luuloksi. Tai oikeastaan se oli, mutta meillä vain oli huonoa onnea matkassamme. Monien tuntien painiskeluiden jälkeen huomasimme, että ongelma oli vialliessa muistikitissä. Tämä uusi kone kun käynnistyi tosi nihkeästi ja sitten kun käynnistyi teki sen "yskähdellen" ja lopulta jumittuen. No ystävällisesti jaoin oman koneeni muistikitistä toiseen koneeseen kamman, niin päästiin molemmat kuitenkin heti testailemaan. Mutta uusikin voi siis olla risaa!

Vihdoin sitten pääsimme asentelemaan openSUSEa myös tähän toiseenkin koneeseen. Mieheni yksi ehdoton toive oli, että hän saisi toimimaan omat langattomat Apple-näppäimistönsä ja -hiirensä. Kissojen ja koirien kanssa etsimme netistä ohjeita ja testasimme sen seitsämättä ohjetta. Kaikissa kuitenkin näytti olevan päätelmä, että bluetoothin toiminta uudessa KDE 4.2:ssa on vähän bugista toimii ja ei toimi. Niinpä teimme varmuuden vuoksi vielä yhden uuden asennuksen ja asensimme tähän toiseen koneeseen openSUSEn Gnomella (eihän tuota varten tietenkään olisi kokonaan uutta asennusta tarvinnut tehdä, mutta halusimme tehdä silti).

Gnomessa tuo bluetooth tosiaan toimi helposti. Gnomen puolella ongelmaksi oli toisaalta muodostua kameramme Nikon Coolpix L16, jota ei aluksi tahdottu saada näkymään. Kamera kun ei näy pelkkänä usb-storagena, mikä olisi tietenkin ollut helppo nakki. Ongelma kuitenkin ratkaistui sillä, että kun kameran laittaa usb-piuhalla kiinni koneeseen ja sitten unmountaa sen, niin kappas johan näkyy. Tämä on tietenkin Gnomen korjauslistalla oleva bugi, mutta korjausta odotellessa tämä Gnome-kehittäjän vinkkivitonen on hyvä!

OpenOffice 3 ja kirjekuoret

Nyt kun lasku on onnistuneesti kirjoitettu Pklaskulla ;-) , niin on aika tulostaa lähetykselle kirjekuori. Sen teen OpenSUSE 11.1:n mukaan paketoidulla OpenOffice 3:lla. Monet yrittäjät suosivat tietenkin osoitetarroja, mutta niistä en itse pidä oikeastaan yhtään, koska jokainen osoitetarra-arkki on erilainen ja sitten sitä saa säätää. Kirjekuoret ovat yleensä enemmän standardeja.

Avaa OpenOffice. Valitse valikosta Lisää.


Valitse Muotoilu -välilehdeltä löydät asettelut kirjekuoren mallia varten (kohdasta Koko > Muotoilu). Samalla välilehdellä voit myös numeerisesti määritellä saajan ja lähettäjän marginaalit kirjekuorella.


Tulostin -välilehdellä voit määritellä erikseen tulostamiseen liittyviä asioita.






Kirjoita kirjekuorivälilehdelle Saajan, ja halutessasi myös lähettäjän, tiedot. Paina Lisää -painiketta ja nyt kirjekuoresi on tulostamista vaille valmis! Tietenkin voit vielä muokata kuortasi, jos tarvitset. Voit esimerkiksi siirtää saajakenttää klikkaamalla kentän reunuksia ja siirtämällä hiirellä haluamaasi suuntaan.

Taloudenhallintaa Linuxille

Perustaessani tätä blogia vuonna 2005, oli tarkoitukseni pyörittää kaikkea yritykseeni liittyvää Linuxilla. Tähän en tuolloin kuitenkaan pystynyt, sillä taloudenhallintaohjelmistoja oli vaikea löytää. Olisihan silloin ollut tarjolla jo Pupesoft, mutta sen herrattareksi en koskaan jostain syystä päässyt. Niinpä tein koneeseeni dualbootin ja toisella kiintolevynpuoliskolla keikkui Windows.

Vielä en ole kovinkaan paljon pyörittänyt juuri toimintakuntoon saamaani Pklaskua, joten raportoin sen käytöstä sitten tuonnempana enemmän. Tässä postauksessa keskityn ainoastaan Pklaskun asentamiseen openSUSE -ympäristöön.

Pklasku tarvitsee LAMP -ympäristön, jonka asetamiseen löytyy oma ohjeistukseni edellisestä postista. Ubuntu-yrittäjät voivat etsiä LAMP + Pklasku-ohjetta esim. täältä.

Asennuksen menin kutakuinkin Pklaskun omien ohjeiden mukaan. Tietokannan ja taulujen luomisen tein phpMyAdminilla.

Pklaskun asentaminen olikin suoraviivaista hommaa, etenkin kun olin jo LAMP -ympäristön valmiiksi asentanut, mutta silti eteeni tuli paha pulma. Nimittäin kirjauduttuani sisään ohjelmaan sain normaalilta näyttävän käyttöliittymän. Harmittavasti ylävalikon napit eivät kuitenkaan toimineet, vaan vaikka kuinka yritin painaa nappeja, ei tapahtunut yhtikäs mitään. Tämän selvittelyyn tuhraantui melkoisen monta tuntia, mutta onneksi hyvin nukutun yön jälkeen keksin, että minun täytyy käydä muuttamassa php.ini -tiedostoa!

openSUSEssa php.ini -tiedosto sijaitsee /etc/php5/apache2/ Päästäksesi muuttamaan ko. tiedostoa, sinun tulee olla joko roottina tai käyttää komentoa sudo. Mac -maailmasta tutuksi tulleella Pico -tekstieditorilla tiedosto avattaisiin siis komennolla:

sudo pico /etc/php5/apache2/php.ini

Muokkaa php.ini -tiedostossa kohtaa

short_open_tag = Off niin, että siinä lukee 

short_open_tag = On

P.s. Picon voit asentaa koneellesi kätevästi esim. sudo zypper in pico

LAMPpua openSUSEEN

Tänään päätin asentaa koneelleni LAMP-ympäristön eli Apache2:n, Mysql -tietokannan ja php5. Näitä tulen tarvitsemaan tulevassa laskutusohjelmassani, jota aion ainakin testata, mutta tästä sitten myöhemmin.

Kaikkein helpoin LAMP-ympäristön asennus, mitä minä tiedän, on kun se asennetaan Ubuntuun. Kaikki asettuvat yhdellä apt-get install -komennolla. OpenSUSE on hiukan monimutkaisempi (tai ainakin minä tein sen vähän monimutkaisemmin, mutta sama lopputulos lienee se tärkein goali) ympäristö LAMPputtaa. Tässä omaa sovellutukseni näistä ohjeista.

Here we go:

Ohjelmistojen asentaminen YAST2:lla

• Avaa YAST2 > Ohjelmistot > Ohjelmistohallinta.
• Laita suotimeen Ohjelmistoryhmät ja valitse ruksilla kohta Palvelintoiminnot Web- ja LAMP-palvelin ja asenna tarvittavat paketit.

Apache2:n käynnistäminen

• Avaa YAST2 > Järjestelmä > Järjestelmäpalvelut (Ajotasot)
• Valitse Asiantuntijatila ja etsi listalta Apache2.
• Valitse Aseta/palauta-pudotusvalikosta Ota palvelu käyttöön.
• Ruksaa palvelukäytettäväksi ajotasoilla 3 ja 5.
• Tallenna muutokset ja Käynnistä serveri Käynnistä/Pysäytä/Päivitä -valikosta.
• Testaa serverin toimintaa http://127.0.0.1/ . Jos saat serveriltä palauteeksi It works! niin onneksi olkoon. Muussa tapauksessa tarkista edelliset asetukset, käynnistä serveri uudestaan komennolla sudo /etc/init.d/apache2 restart

PHP

• Testaa Php:n toiminta tekemällä käyttäjätunnuksesi public_html -kansioon esim. Kwritella tiedosto, jossa on seuraavaa. Tallenna tiedosto vaikkapa nimellä index.php
  

• Avaa sivu osoitteella http://127.0.0.1/~käyttäjätunnuksesi/index.php .Jos kaikki ok, saat esiin sivun, jossa kerrotaan php:si configuraatiosta. Jos näin taas ei käy kokeile käynnistää tässä vaiheessa koko kone uudestaan ;-)

Mysql -tietokannan säätäminen käyttökuntoon

• Että koko ajan ei tarvitsisi kirjoittaa komentojen eteen sudoa avaa konsoli joko rootin tunnuksin tai kirjoita konsoliin su ja kysyttäessä rootin salasana.
• Kirjoita cd /bin .
• mysql_install_db --user=mysql
• Jos kaikki ok, niin ruudulle alkaa "vyörymään" tekstiä, joka alkaa " Installing MySQL system tables...
  OK Filling help tables... OK PLEASE REMEMBER TO SET A PASSWORD FOR THE MySQL root USER..."
• Laitetaan vielä mysql:n ajotasot kuntoon, että palvelu on käytettävissä myös rebootin jälkeen. Avaa YAST2 > Järjestelmä > Järjestelmäpalvelut (Ajotasot)
• Valitse Asiantuntijatila ja etsi listalta Mysql.
• Valitse Aseta/palauta-pudotusvalikosta Ota palvelu käyttöön.
• Ruksaa palvelukäytettäväksi ajotasoilla 2, 3 ja 5.
• Tallenna muutokset ja Käynnistä serveri Käynnistä/Pysäytä/Päivitä -valikosta.
• Säädä vielä lopuksi mysql:ää komentamalla /usr/bin/mysql_secure_installation ja seuraamalla ruudun ohjeita.

Onneksi olkoon, olet nyt pystyttänyt LAMP-ympäristön, mutta että mysql:n käyttäminen ja tietokantojen varmuuskopiointi yms. olisi helpompaa, asensin omaan ympäristööni vielä phpMyAdminin.

PhpMyAdmin

• Hae uusin versio phpMyAdminista. Pura paketti esim. käyttäjätunnuksesi public_html -hakemistoon.
• Asenna phpMyAdminin tarvitsema php5-bz2 sudo zypper in php5-bz2
  
• Avaa phpmyadmin http://127.0.0.1/~käyttäjätunnuksesi/phpMyAdmin[versiosi]/ ja kirjaudu sisään mysql:n root-tunnuksilla.

PhpMyAdmin aukeaa nyt hiukan rumasti herjaten kolmea eri asiaa, joten otetaan vielä nuo rumat punaiset herjat pois.

• Torpedoi "Cannot load mcrypt extension" -herja asentamalla php5-mcrypt komennolla zypper install php5-mcrypt

• Torpedoi " The mbstring PHP extension was not found " -herja asentamalla zypper in php-mbstring

• Torpedoi "The configuration file now needs a secret passphrase (blowfish_secret)." -herja nimeämällä public_html/phpmyadmin -kansiossasi oleva config.sample.inc.php -tiedosto config.inc.php
• Anna täydet oikeudet em. tiedostolle komennolla chmod 777 /home/käyttäjätunnuksesi/phpMyAdmin[versiosi]/config.inc.php

• Avaa ko. tiedosto esim. kwritellä ja etsi noin riviltä 17 kohta: $cfg['blowfish_secret'] = ''; kirjoita lainausmerkkien sisälle mysql -rootin salasana. Etsi lisäksi noin rivillä 35 oleva $cfg['Servers'][$i]['extension'] = 'mysql'; ja lisää sanan mysql perään yksi i siis 'mysqli' Tallenna ja sulje tiedosto.
• Palauta tiedoston oikeudet tietoturvallisemmiksi komennolla chmod 664 /home/käyttäjätunnuksesi/phpMyAdmin[versiosi]/config.inc.php

Repositorit kuntoon ja "zypperoimaan"

Debianpohjaiset Linuxit, kuten Ubuntu, tarjoaa käyttäjilleen kätevät komentoriviasennuksen: apt-get install , joka asentelee kätevästi varsinaisesti pyydettävän ohjelman lisäksi kaikki ne ohjelman tarvitsemat kirjastokilkkeet. Senpä vuoksi minua taas vähän kauhistutti openSUSEen siirtyminen, vieläkin terävästi muistissa ne kirjastohelvetit, joissa mitä kummallisempia libejä piti etsiä pitkin nettiä ja asennella...

Nämä ajat ovat kuitenkin takana, sillä YASTin ohjelma-asennus osaa mahtavasti huolehtia asennusvaiheessa muiden mahdollisten kilkkeiden asentamisesta (suonette anteeksi, jos kirjoittelen tänne sellaisia asioita, jotka ovat olleet susessa jo ikuisuuksia, mutta siitä on tosiaan pitkä aika, kun olen ko. distroa käyttänyt). Jos taas tykkää tehdä asennukset kätevästi komentorivillä on tähän ratkaisuna zypper.

"Zypperoiminen" tapahtuu seuraavasti:

sudo zypper in asentaa ohjelman.
sudo zypper rm vastaavasti poistaa ko. ohjelman.

Repositorit ovat ohjelmistokirstuja

Jotta zypperillä ja YASTilla voitaisiin asentaa ohjelmia, tulee openSUSEEn asentaa ohjelmavarastoille eli repositoreille polut. Oletusrepositoreina opensusessa ovat tietenkin sen omat viralliset varastonsa, mutta jos haluaa laajentaa ohjelmavarastolähteitä esim. Packman repositoryyn, josta löytyy monia hyödyllisiä ohjelmia, voi repoja lisätä joko YASTilla tai zypperillä.

zypper addrepo --repo http://packman.mirrors.skynet.be/pub/packman/suse/11.1/Packman.repo

Tässä vielä lista opensuse 11.1 muista repositoryistä. Listalla mm. nVidian repositori, josta itse hain ajurit omaan näyttikseeni.

P.s. Kannattaa pitää hyvää huolta ja openSUSE 11.1 -asennuslevystä. Oma käyttikseni ainakin kyselee sitä jatkuvasti.

Mutkien kautta käyttökuntoon

Vaikka openSUSE on helppokäyttöinen Linux-käyttöjärjestelmä, on sen kanssa aluksi tehtävä jonkin verran enemmän töitä kuin esim. Mac Os X -käyttöjärjestelmän kanssa.


Oikean resoluution säätäminen

Ensimmäinen hankaluuksistani oli saada 24"BenQ G2400WD -näyttöni toimimaan openSUSESSA. Helpoiten (=graafisesti) oikean resoluution sai laitettua, kun avasi openSUSEn Failsafe -tilassa. 24 -tuumaisen näytön resoluutio on 1920 x 1200.

DVD-asema toimimaan

Toinen näistä alkuhankaluuksista oli openSUSE 11.1 ilmennyt bugi, joka aiheutti sen, että mikään muu kuin käyttöjärjestelmän asennuslevy ei toiminut DVD-asemassani. Jos yritin kuunnella jotain cd-levyäni, ilmoitti musiikintoistinohjelma, että se ei voi käyttää levyä. Sama homma oli minkä tahansa DVD-levyn kanssa. Bugin vuoksi käyttöjärjestelmä määrittelee asennuksessa ko. laitteet rootin käyttöomaisuudeksi ja tämän käyttöoikeusbugin vuoksi tavallinen käyttäjä ei voi ko. laitteita käyttää ilman helppoa fiksausta. Tämä on varmasti muutoinkin bugi, joka tullaan lähiaikoina päivityksen myötä korjaamaan, mutta jos sitä ennen satut asentamaan opensusen saat annettua käyttöoikeudet laitteisiin seuraavasti.

• Avaa YAST esim. Tietokone-välilehden kautta ja kirjoita root-käyttäjän salasana.

• 

Avaa välilehti Tietoturva ja käyttäjät ja sieltä Käyttäjien ja ryhmien hallinta. Kts. kuva. Valitse käyttäjälistasta käyttäjätunnuksesi, jolle haluat antaa oikeuden käyttää esim. dvd-asemaa ja paina muokkaa.

Valitse sen jälkeen välilehti Tiedot, jonka oikealla puolella näet kaikki käyttäjän lisäryhmät. Ruksaa kohdat cdrom, disk ja video. Tallenna muutokset ja käynnistä kone uudestaan.

Kone kasattu onnellisesti

Koneen osat saapuivat molemmista kaupoista mukavan ripeästi ja kasaushommiin pääsimme viime viikon torstaina. Aika luottavaisin mielin projektiin lähdin, vaikka todellisuudessa minulla ei ollut oikein aavistustakaan, mitä pitäisi tehdä. Ajattelin että onhan noita ohjeita netti kuitenkin pullollaan. Lopulta ruuvimeisselin otti käteensä mieheni ja minä luin komponenttien manuaaleista, mitä pitää laittaa mihinkin (no toki olemme avanneet koneita ennenkin ja lisäilleet sinne aina jotain, mutta kokonaisen koneen kasaamisesta meillä kummallakaan ei ole aiempaa kokemusta). Kokoaminen vei reilu viisi tuntia meiltä ensikertalaisilta.

Kun kaikki oli valmista ja tuli H-hetki käynnistää uusi kone, nousikin meillä riemunkiljahduksen sijaan hiukset pystyyn. Nimittäin kuvaruudulle ei tullut yhtikäs mitään! Tuulettimet kyllä pyörivät ja led-valot vilkkuivat, mutta ruutu pysyi mustana. Googlettamalla löysin, että vika voisi olla emolevyssä, vanhentuneessa BIOSissa tai jossain muussa osasessa. ONNEKSI kuitenkin kahlasimme kaikki asennusvaiheet vielä pikakelauksella ja manuaalien kanssa läpi. Meillä nimittäin oli jäänyt kiinnittämättä emolevyyn toinen virtapiuha powerista. Tämän korjauksen jälkeen kone hörähtikin iloisesti käyntiin ja pääsimme asentamaan OpenSuse 11.1:sen. Pienien alkukankeuksien (=ruostunut linux-taito) jälkeen homma ja yhteiselo uuden koneen kanssa on lähtenyt luistamaan hyvin - jopa niin hyvin, että tilauksessa on jo toinen samanlainen kokoonpano.

Postia odotellessa

No niin, eilen sitten pistin koneen komponentit tilaukseen. Olisin muutoin tilannut ko. osat Verkkokaupasta, mutta siellä oli osien varastotilanteet niin huonot, että päädyin sitten tilaamaan osat kahdesta eri liikkeestä; Jimm,s PC-Storesta ja Multitronicista.

Ennen tilauspäätöstä hioin vielä pakettia sillä tavalla, että vaihdoin kopaksi Antec P182 B Gun Metal Black Super Mid Towerin ja otin hiukan edullisemmat muistit.

Tässä postiapaketteja odotellessa löysin kätevän ohjelman tähän läppäriini, jonka pieni kovalevy alkaa olla pullollaan kaikenlaista. Macissä ohjelmat voi poistaa kätevästi vetämällä ne vain roskikseen, mutta silloin levylle jää paljon ylimääräisiä tiedostoja sinne tänne hakemistopolkujen perukoille. AppCleaner on ilmaisohjelma, jolla voi poistaa sekä ohjelman että kaikki sen "roinat" näppärästi.

Koneen hiomista

Eräällä keskustelupalstalla käymäni keskustelun pohjalta olen tehnyt uuden tietokonekokoonpanon.

Se näyttää tällaiselta.

Ko. kokoonpanon emolevyssä on näytönohajain, mutta paremman Linux-yhteensopivuuden takaamiseksi päädyin keskustelupalstan neuvojen mukaan, käärimään pakettiin myös erillisen näyttiksen.

Nyt jo sormet syyhyävät kasaamaan :-P

Uusi kone komponenteista?

Yleensä kaikki Linuxini ovat pyörineet jo melko vanhoissa pc-raudoissa, joten ihmekös tuo, että omppukäyttis uudenkarheassa tietokoneessa lumosi. Kuukausi sitten suunnittelin hankkivani uudeksi koneekseni iMacin, mutta koska sekin on kompaktikone eikä siinä ole kovinkaan suuria mahdollisuuksia myöhemmille laajennuksille, olen jo erittäin lämmennyt ajatukselle siirtyä takaisin pc-maailmaan. Toki voisin hankkia Mac Pron, mutta sen alkaen hintakin on jo 2500 euron nurkilla. Päädyin siis ajatuksissani samaan kuin Tietokone -lehti aiemmin julkaisemassaan nettiartikkelissaan.

Selattuani uudenvuoden pyhinä hiukan nettiä, törmäsin sellaiseen omituiseen joukkoon kuin tietokoneita itse kasaaviin naisiin täällä ja täällä. Mielessä alkoi myös kytemään ajatus, josko sitten minäkin kasaisin (miehen avustuksella tai päin vastoin) oman pöytäkoneen? Sen jälkeen olen viettänyt lukuisia hauskoja hetkiä erilaisten verkkokauppojen sivuilla, keräten virtuaalisiin ostoskoreihin mahdollisia komponentteja ja selaten niiden yhteensopivuuksia ja sopimattomuuksia Linuxin kanssa. Tulevaan koneeseeni olen kaavaillut asentavani uunituoreen Opensuse 11.1 -distron.

Tässä on kaksi mahdollista kokoonpanoa, joita mietin tällä hetkellä:
(Omasta takaa minulla on jo polttava DVD-asema, jonka päivittänen myöhemmin Blu-rayksi. Hintaesimerkit Verkkokauppa).

1 2227 Antec Sonata III 500 - ATX-kotelo, 500W 99.90e 0kpl
1 14798 Asus P5QL PRO Intel P43 LGA775 ATX-emole 79.90e 0kpl
1 28603 A-DATA 4GB Kit (2x2GB) 800MHz DDR2 CL5 - 55.90e 0kpl
1 28903 Intel Core 2 Duo E8500 -prosessori, boxe 185.90e 0kpl
1 30338 Western Digital Caviar GP 500GB SATAII 1 50.90e 0kpl
1 32553 MSI N9600GT Zilent 1G NVIDIA 9600GT näyt 135.90e 0kpl

Tai sitten sama eri kopalla ja erillisellä virtalähteellä:

1 6394 Antec EA 650-EC EarthWatts 650W ATX-virt 83.90e 0kpl
1 14798 Asus P5QL PRO Intel P43 LGA775 ATX-emole 79.90e 0kpl
1 20480 Antec SOLO -kotelo P150, musta ATX-kotel 82.90e 0kpl
1 28603 A-DATA 4GB Kit (2x2GB) 800MHz DDR2 CL5 - 55.90e 0kpl
1 28902 Intel Core 2 Duo E8400 -prosessori, boxe 164.90e 0kpl
1 30338 Western Digital Caviar GP 500GB SATAII 1 50.90e 0kpl
1 32553 MSI N9600GT Zilent 1G NVIDIA 9600GT näyt 135.90e 0kpl

Emolevyn äänikortti ei käsittääkseni ole kovin hyvin tuettu Linuxissa, mutta ajattelin silti kokeilla sitä ensin.

Jos siis joku teistä tätä lukevista tietää näistä komponenteista, niin ottaisin ilomielin vastaan kommentteja esim. sopivatko nämä osat edes yhtään yhteen ja sopiiko tämä kone HYVIN normaaliin toimistotyöhön, satunnaiseen videoeditointiin, kuvankäsittelyyn (muistia olisi tarkoitus lisätä myöhemmin vähintään sinne 8 gigaan) ja mahdolliseen Blu-ray elokuvien katseluun?

Käyttöjärjestelmä on (lähes) uskon asia

Pakko se on nyt taas uskoa, että käyttöjärjestän fanaattinen kannattaminen on melkein kuin uskonto. Kun tutustuin Linuxiin, hurahdin siihen niin täysin, että pian löysin itseni linuxin sosiaalisista piireistä kyselemästä ja keskustelemasta rakkaasta aiheesta. Samalla opin tietenkin käyttöjärjestelmän käyttöä ja tein nykymittakaavallani mitattuna uskomattomia vääntelyjä ja kääntelyjä käyttiksen kanssa.

Vaan kuinkas sitten kävikään? Mies osti Applen iBookin ja sitä kovasti kehuttuaan monta vuotta sai minut Mac Os X:n Tiikeri -käyttöjärjestelmällään vakuuttuneeksi siitä, että minäkin tarvitsen oman ompun. Kesästä 2006 asti olen nyt käyttänyt tätä MacBookiani ja kuten aiemmista (melko vähäisistä tosin) kirjoituksistani saattaa päätellä, olen ollut tähän sekä tyytyväinen että tyytymätön.

Vuoden vaihtuessa on vanha suola Linuxiin päin alkanut taas janottaa ja haluaisin kovasti palata vanhaan hyvään aikaan. Aika uusille tietoteknillisille kujeille on muutenkin kypsä, sillä tämä läppärini alkaa olla jo aika tavalla päivityksen tarpeessa. Paljon kirjoittavana koneen näppikset alkavat olla kuluneet ja DVD-asema reistailee. Koneessa yskien kehrännyt ja uudelleen asennettu Tiikeri-käyttiskin tarvitsisi päivitystä, mutta en sitä viitsi tähän koneeseen enää tehdä.

Tästä lähtee uusi matka Linuxin maailmaan ja tällä matkalla yritän perehtyä paremmin Linuxin käyttöön myös pk-yrittäjän näkökulmasta!