Vaikka olen touhunnut pitkään tietotekniikan parissa, niin silti en ole vielä koskaan törmännyt tiedostopäätteeseen 7z. Tänään sitten tapasin tuon tiedostopäätteen ja ajattelin ensin sen olevan vitsi, virus tai joku muu. Google kuitenkin antoi tähänkin vastauksensa ja pikaisesti sainkin tämä oudon pakkausformaatin auki. Afterdawn tiesi kertoa, että 7z on lyhenne sanasta 7-zip, joka on avoimen lähdekoodin formaatti. Pakkausteholtaan 7z on paljon parempi kuin suosituimmat kilpailijansa rar ja zip. Linuxille on tarjolla useita erilaisia ohjelmia, jolla seitsemän zetat saa auki, mutta itse asensin YAST2:lla komentoriviltä käytettävän p7zip -ohjelman.
Tiedosto.7z puretaan p7zipillä samaan hakemistoon jossa purettava tiedosto itsekin sijaitsee komennolla:
7z x Tiedosto.7z
tiistaina, helmikuuta 24, 2009
maanantaina, helmikuuta 02, 2009
Sama on eri
Koska onnistuin mielestäni valitsemaan hyvät ja Linuxille sopivat komponentit, kasasimme samaan syssyyn myös toisen ihan samanlaisen koneen.
Vaikka luulimme, että toisen koneen kokoaminen olisi helpompaa, osoittautui se vain luuloksi. Tai oikeastaan se oli, mutta meillä vain oli huonoa onnea matkassamme. Monien tuntien painiskeluiden jälkeen huomasimme, että ongelma oli vialliessa muistikitissä. Tämä uusi kone kun käynnistyi tosi nihkeästi ja sitten kun käynnistyi teki sen "yskähdellen" ja lopulta jumittuen. No ystävällisesti jaoin oman koneeni muistikitistä toiseen koneeseen kamman, niin päästiin molemmat kuitenkin heti testailemaan. Mutta uusikin voi siis olla risaa!
Vihdoin sitten pääsimme asentelemaan openSUSEa myös tähän toiseenkin koneeseen. Mieheni yksi ehdoton toive oli, että hän saisi toimimaan omat langattomat Apple-näppäimistönsä ja -hiirensä. Kissojen ja koirien kanssa etsimme netistä ohjeita ja testasimme sen seitsämättä ohjetta. Kaikissa kuitenkin näytti olevan päätelmä, että bluetoothin toiminta uudessa KDE 4.2:ssa on vähän bugista toimii ja ei toimi. Niinpä teimme varmuuden vuoksi vielä yhden uuden asennuksen ja asensimme tähän toiseen koneeseen openSUSEn Gnomella (eihän tuota varten tietenkään olisi kokonaan uutta asennusta tarvinnut tehdä, mutta halusimme tehdä silti).
Gnomessa tuo bluetooth tosiaan toimi helposti. Gnomen puolella ongelmaksi oli toisaalta muodostua kameramme Nikon Coolpix L16, jota ei aluksi tahdottu saada näkymään. Kamera kun ei näy pelkkänä usb-storagena, mikä olisi tietenkin ollut helppo nakki. Ongelma kuitenkin ratkaistui sillä, että kun kameran laittaa usb-piuhalla kiinni koneeseen ja sitten unmountaa sen, niin kappas johan näkyy. Tämä on tietenkin Gnomen korjauslistalla oleva bugi, mutta korjausta odotellessa tämä Gnome-kehittäjän vinkkivitonen on hyvä!
Vaikka luulimme, että toisen koneen kokoaminen olisi helpompaa, osoittautui se vain luuloksi. Tai oikeastaan se oli, mutta meillä vain oli huonoa onnea matkassamme. Monien tuntien painiskeluiden jälkeen huomasimme, että ongelma oli vialliessa muistikitissä. Tämä uusi kone kun käynnistyi tosi nihkeästi ja sitten kun käynnistyi teki sen "yskähdellen" ja lopulta jumittuen. No ystävällisesti jaoin oman koneeni muistikitistä toiseen koneeseen kamman, niin päästiin molemmat kuitenkin heti testailemaan. Mutta uusikin voi siis olla risaa!
Vihdoin sitten pääsimme asentelemaan openSUSEa myös tähän toiseenkin koneeseen. Mieheni yksi ehdoton toive oli, että hän saisi toimimaan omat langattomat Apple-näppäimistönsä ja -hiirensä. Kissojen ja koirien kanssa etsimme netistä ohjeita ja testasimme sen seitsämättä ohjetta. Kaikissa kuitenkin näytti olevan päätelmä, että bluetoothin toiminta uudessa KDE 4.2:ssa on vähän bugista toimii ja ei toimi. Niinpä teimme varmuuden vuoksi vielä yhden uuden asennuksen ja asensimme tähän toiseen koneeseen openSUSEn Gnomella (eihän tuota varten tietenkään olisi kokonaan uutta asennusta tarvinnut tehdä, mutta halusimme tehdä silti).
Gnomessa tuo bluetooth tosiaan toimi helposti. Gnomen puolella ongelmaksi oli toisaalta muodostua kameramme Nikon Coolpix L16, jota ei aluksi tahdottu saada näkymään. Kamera kun ei näy pelkkänä usb-storagena, mikä olisi tietenkin ollut helppo nakki. Ongelma kuitenkin ratkaistui sillä, että kun kameran laittaa usb-piuhalla kiinni koneeseen ja sitten unmountaa sen, niin kappas johan näkyy. Tämä on tietenkin Gnomen korjauslistalla oleva bugi, mutta korjausta odotellessa tämä Gnome-kehittäjän vinkkivitonen on hyvä!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)