Fedora 39: Videoiden toisto Firefoxissa - Ratkaisu Linux-käyttäjille

Melkein kymmenen vuotta on kulunut viimeisimmästä postauksestani tänne. Hiukan häveten joudun toteamaan, että vuodet ovat vierineet pääosin Windowsin käyttämisen parissa, ja satunnaisia käyttökuukausia on tullut myös macOSin kanssa vietettyä. Sen verran täytyy kuitenkin todeta, että on tänäkin aikana Linuxia käytetty pääasiallisena työpöytäkäyttöjärjestelmänä, kuten esimerkiksi siinä vaiheessa, kun hyvässä kunnossa oleva iMac-tietokone putosi pois macOs tietoturvapäivityksien piiristä ja olisi kaiketi Applen mielestä ollut valmis romuttamoon. Vaan eipä heitetty, kun asensin siihen Elementary Os Linuxin ja taisi siinä muuten olla vielä Windowskin. Nykyisinkin tuo samainen iMac on vielä täydessä toimintakunnossa ja siinä pyörii ketterästi ChromeOS Flex. Tietysti vuosiin kuuluu myös Rasberry Pi:n kanssa värkkäämistä. Toisin sanoen, Linuxiakin on käytetty vaan ei ole tänne näytetty :-)

Tässä toissa vuonna ostin uuden tietokoneen ja se on peliläppäri, vaikka en pelejä pelaakaan. Ajatuksena, että se on thokas työjuhta kuvien käsittelyyn yms. Nyt kun tämä maailman tilanne on nyrjähtänyt kummallisiin kulmiinsa, meille on miehen kanssa tullut mieleen, että voisihan sitä taas siirtyä enemmän Linux-maailmaan, sillä Linuxia voi edelleen pitää turvallisimpana käyttöjärjestelmänä, vaikka mikään käyttöjärjestelmä ei takaa täyttä turvallisuutta. Itseäni jälleen kerran alkoi häiritä Windowsin levottomuus. Tämän tästä tietokoneen nurkasta möngertää ruudulle jos mitä huipputarjouksia, kun on erehtynyt lataamaan joskus jotain kuvankäsittelyohjelmaa tms.

Niinpä, toissapäivänä asensin tähän peliläppäriini Linux Fedora 39:n. Punnitsin toki Ubuntunkin asentamista ja kyllä minä sen asensinkin, mutta lopulta vaiheiden (lue mies innosti) jälkeen päädyin Fedoraan, mikä tuntuu oikeinkin kivalta distrolta.

Vaan Linuxissa kun ollaan, niin välillä joutuu ihan pikkuisen tekemään säätöjä. Esiasennettuna Fedorassa on selaimena Firefox. Sekä mieheni että minun Firefox ei pyörittänyt kuitenkaan videoita esimerkiksi Facebookissa tai Google Kuvissa. Homma korjaantui pikaisesti sillä, että kokeili vaihtaa selainta Google Chromeen. Meille tämä vaihtoehto ei ollut kuitenkaan riittävä, sillä halusimme käyttää Firefoxia. 

Näin saimme videot toimimaan Fedora 39 Linuxissa Firefox-selaimella:

1.) Poista esiasennettu Firefox

2a.) Kirjoita päätteeseen seuraavat komennot eli asenna Firefox käyttämällä Flatpakia 

flatpak install flathub org.mozilla.firefox

flatpak run org.mozilla.firefox

2b.) Vaihtoehtoisesti voit asentaa Firefoxin myös menemällä Flathubin sivuille ja asentamalla Firefoxin sitä kautta

3.) Käynnistä Firefox uudellen, kuten ohjeistetaan

Linux Mint 17.1 ja LAMP-ympäristön asentaminen ja Myllyn Paras Pyöreä Suklaataikinan testaamista

Linux Mint 17.1 ja LAMP-ympäristön asentamista ja Myllyn Paras Pyöreä Suklaataikinan testaamista on luvassa tässä blogauksessa. Sain käyttööni uuden HP 110-305n -pöytätietokoneen. Päädyin pitkällisen pohdinnan tuloksena asentamaan koneeseen Linux Mint 17.1:sen, koska olen jotenkin kyllästynyt Ubuntuun - siis Unityyn. Unityn vasemman puoleinen palkki vie mielestäni liian paljon tilaa näytöstä.  Tämän lisäksi netin Linux-foorumit hehkuttivat Linux Mint 17.1:n olevan vuoden 2014 paras distro, joten pakkohan sitä oli sitten kokeilla! Enkä ole vielä ainakaan katunut :-)

HP 110-305n pyörittää Linux Mintiä todella hienosti ja voin nyt noin kuukauden käyttökokemuksen jälkeen suositella Linux Mintiä lämpimästi kaikille, jotka haluavat modernin ja helpon Linux-käyttöjärjestelmän, mutta eivät tykkää Ubuntun Unitystä (tai Gnomesta tai KDE:stä).

Olen asentanut LAMP-ympäristön eli Apache-Mysql-PHP -serveriympäristön jo monta monituista kertaa vuosien saatossa ja kirjoittanut ohjeita asentamisesta tännekin, mutta kirjoitetaanpa nyt taas uudestaan. Tällä kertaa asennan LAMPin käyttämällä Tasksel-ohjelmaa.

Avaa Konsoli ja asenna Tasksel komennolla: sudo apt-get install tasksel

Avaa Tasksel komennolla:  
sudo tasksel ja valitse LAMP server SPACE-näppäimellä (välilyönti) ja siirry sarkain-näppäimellä kohtaan OK. Anna MYQSLn rootille salasana (ja muista kirjata se itsellesi muistiin ;-)  )

Voit testata, että kaikki sujui hyvin, kirjoittamalla selaimesi osoiteriville:
http://localhost

Avaa Geditillä /etc/apache2/apache2.conf -tiedosto

sudo gedit /etc/apache2/apache2.conf

Lisää ko. tiedoston loppuun rivi:
#include /etc/php5/apache.conf

Voit tehdä /var/www/html -hakemistoon test.php -tiedoston, joka kertoo asennetusta php:stä vähän enemmän. Se tapahtuu komennoilla:

Anteeksi, että koodi on kuvana. Pitää tehdä asialle jotain jossain vaiheessa

Käynnistä Apache-serveri uudestaan  komennolla:
sudo service apache2 restart

Voit testata test.php:n toimivuutta osoitteessa http://localhost/test.php

Nyt jos kaikki sujui kuin tanssi, pitäisi LAMP ympäristö olla valmis. Ei kuitenkaan tyydytä vielä siihen, sillä /var/www/html -kansiota on ärsyttävää pidemmän päälle käyttää, kun aina tarvitsee olla roottina tai sudottaa. Tehdään siis vielä omaan kotihakemistoon public_html -kansio, jonka käyttäminen on huomattavasti mukavampaa.

Myllyn Paras Pyöreästä Suklaataikinasta on moneksi.

Kerron kuitenkin tässä välissä uusimmasta Hopottajien suosittelukampanjasta, jossa olen saanut olla mukana. Sain nimittäin ilmaiseksi testattavakseni Myllyn Paras Pyöreä Suklaataikinaa, jota voi ostaa ainakin Prismoista ja K-Citymarketeista viidellä eurolla kaksi pakettia. Taikinasta voi valmistaa suklaapiirakkaa, keksikakkupohjan tai suklaacookiesit. Me pidimme perheen kanssa elokuvaillan ja valmistimme taikinasta suklaakeksejä, jotka valmistuivat sutjakasti noin 7-9 minuutissa.

Meidän perheen nuorin ja kovin herkkusuu, tykkäsi kekseistä kovasti. Suussasulavat keksit maistuivatkin mukavan suklaisilta. Toisaalta itse koin ne hiukan liian rasvaisen makuisiksi. Aina välillä minua harmittaa, kun perheessämme muut eivät pidä juustokakuista. Tämä Myllyn Paras Pyöreä Suklaataikina olisi varmasti ollut herkullinen myös juustokakun pohjana. Ehkäpä ensi kerralla jatkamme kuitenkin tämän taikinan parissa jäätelöteemalla ja kokeilemme tehdä taikinasta näitä.

Myllyn Parhaan Pyöreästä Suklaataikinasta valmistui nopeasti herkulliset keksit elokuvaillan jäätelö-kermavaahto-hilloherkkuumme.

Muuten, jos itse haluat päästä Hopottajien testiryhmään kokeilemaan erilaisia tuoteuutuuksia, voit rekisteröityä palveluun tästä (se on ilmaista).

Vaan jatketaanpa taas Apachen parissa :-) Tehdäksemme siis kotihakemistoomme toimivan public_html- hakemiston, johon voimme tallentaa serverille tulevat web-sivustot ilman että aina tarvitsee sudottaa tai olla roottina, meidän täytyy sallia Apache2 Userdir Moduli. Se tapahtuu komentoriviltä näin:

sudo a2enmod userdir

Käynnistä Apache uudestaan: sudo service apache2 restart

Tee public_html kotihakemistoosi ja asenna sille 0755- oikeudet -  "kaksi kärpästä yhdellä iskulla" -komennolla:

mkdir ~/public_html && chmod 0755 ~/public_html

Sitten vielä muokataan tiedostoa:
sudo gedit /etc/apache2/mods-available/php5.conf

Lisää risuaita # -merkki rivin "php_admin_value engine Off " eteen:
# php_admin_value engine Off

Lataa Apache2 uudestaan:
sudo /etc/init.d/apache2 reload
Nyt voit tehdä 

Nyt voit testata public_html:n toimivuutta tekemällä kansioon samanlaisen phpinfo-sivun, kuin yllä. Yhdellä komennolla se tapahtuu näin:

Testaa toimivuutta selaimella osoitteessa
http://localhost/~käyttäjänimesi/test.php

Toivottavasti kaikki sujui hyvin :-)

P.s. Näiden ohjeiden pitäisi toimia myös Ubuntu 14.04 LTS:ssä.

Ubuntu puhkesi puhumaan (näytönselostus)

Siinä se tihulainen on!

Meidän perheeseen tuli viime joulukuussa uusi perheenjäsen, saksanpaimenkoira-labradorinnoutajamix-neiti.  Pentu on muuten oikein mukava koiruus, mutta välillä se yrittää kivuta syliini minun ollessani tietokoneella. Usein tämän isokokoisen sylikoiran ryntäyksellä on seurauksena se, että koiran tassut osuvat näppäimistölleni saaden milloin mitäkin jännittävää aikaiseksi.

Juuri äsken koiran tassut osuivat jälleen näppiksilleni ja sen jälkeen Ubuntu alkoi käyttäytymään omituisesti. Joo'o minulla oli tietenkin koneessa aika mukavan isolla kauttimet päällä, kun Ubuntu puhkesi yht'äkkiä puhumaan. Se  selosti suomeksi kaiken, mihin vain hiireni osui. Aluksi huvittavaa, mutta pidemmän päälle perin ärsyttävää. Nopealla googlauksella onneksi löysin avun ja pääsin eroon tästä koneellisesti selostavasta "tyypistä". Mikäli sinullakin koira tai kissa räpsäyttää päälle näytönselostuksen, niin siitä pääsee eroon yhdellä näppäinyhdistelmällä:

ALT+SUPER (=Windows logolla varustettu näppäin)+S

Samalla näppäinyhdistelmällä saat myös tuon näytönselostuksen päälle, mikäli tarvitset sitä. Mihin sitä muuten tarvitaan?

Kirjoitussuojatun usb-tikun korjaaminen Ubuntussa (14.04 LTS)

Kirjoitussuojatun usb-tikun korjaaminen Ubuntussa on nopeaa komentorivillä. Tässä stepit siihen.

Avaa Pääte (komentorivi)

1. Varmista, että kirjoitussuojattu usb-tikku on kytketty tietokoneeseen kiinni
2. Siirry pääkäyttäjäksi komennolla sudo su -
3. Etsi usb-tikku komennolla df -Th (Omani on kuvassa merkitty punaisella laatikolla)
4. Irroita usb-tikku umount-komennolla esim. omassa tapauksessani umount /media/susanna/Lacie
5. Poista kirjoitussuojaus tikusta komennolla (korvaa dev-osio omasta tikusta löytyvällä polulla) : dosfsck -a /dev/sdc
   

Edullinen laser-tulostin Linuxille alle satasella

Epson AL-M200seris laser-tulostimen mukana tulee ajurit myös Linuxille

Edullinen laser -tulostin on ollut jo pitkään ajatuksissamme hankkia. Tänä päivänä pienen yrityksen pyörittäminen onnistuu jo melko pitkälle ihan paperittomastikin, mutta silti aina silloin tällöin tulee tarvetta ihan paperiselle tulosteelle.

Meillä on Epsonin XP-600-sarjan mustesuihkutulostin / monitoimilaite, mutta se tunne kun pitkän tulostustauon jälkeen tarvitsisi tulostaa jotain. Musteet loppu tai sitten ne ovat vain kuivuneet - joka tapauksessa lopputulos on sama - kaupan kautta tulostamaan. Mustesuihkutulostimien muste on vain melkoisen tyyristä. Siihen kaiketi tuo tulostinbusiness nykyään tähtääkin, että laitteet ovat halpoja, mutta musteet kalliita. Meidänkin mustesuihkutulostimeen mustekasettisetti maksaa noin 50-70 eur.

Niinpä kun taas kerran oli tämä tilanne, että olisi pitänyt tulostaa jotain, päädyimme hankkimaan paikallisesta Prismasta Epsonin alle sata euroa maksavan ja pelkkään musta-valkotulostukseen keskittyvän,  laser-tulostimen (Epson AL-M200 series).

Monesti noiden meidän tulostimien asentaminen Os X:lle on ollut hiukan monimutkaisempaa, mutta tämä upposi iMaciin kuin veitsi sulaan voihin. No myönnettäköön, että ensimmäinen tulostus päätyi katastrofiin. Ei tokikaan ajurin vuoksi vaan muuten vaan. Nimittäin jostain syystä tulostin honaisi sisuksiinsa kaikki paperit ja takatilaan syntyi sen seitsemäs paperijumi. Saimme kuitenkin ähellettyä jumitilan pois, mutta selvittely verotti pilalle menneen paperinipun verran ja pikkuisen paperisilppua siihen vielä päälle. Epson AL-M200 tulostin on aika muovisen oloinen, joten osittain saa olla aika varovainenkin noiden paperijumien kanssa, ettei edullinen tulostin saa pahoja ruhjeita.

Sikäli postaukseni otsikko on vähän harhaanjohtava, että emme ole vielä kokeilleet uutta tulostintamme Linuxin kanssa. Latasin kuitenkin netistä tulostimen käyttöoppaan  ja löysin oppaasta harvinaista herkkua, sillä oppaassa luki ihan mustaa valkoisella, että  Red Hat Enterprise Linux 5/6 Desktop (x86), SUSE Linux Enterprise Desktop 10/11 (x86) ja Ubuntu 8/10 (x86) -käyttöjärjestelmiä tuetaan. Eivätkä herkut loppuneet oppaassa vielä siihenkään, sillä oppaassa jopa neuvottiin tulostimen asennus tietokoneisiin joissa on Linux (CUPS). Tulostimen mukana tulevalla CD-levyllä on niin ikään ajurit Linuxille. WAU!

Tämän tulostimen kanssa ei siis korkealta tipahda. Värikasetti tähän laser-tulostimeen kustantaa noin 119 euroa paikallisessa Prismassamme, mutta kasetillahan tulostaa sitten taas tuhansia sivuja - olettaen että tulostimen fyysinen kunto kestää uuteen värikasettiin asti.

Dos-emulaattori (DosBox emulator) ja Ubuntu

DosBox ja Ubuntu olivat sanapari, joka tuli mieleeni kun niiskuttelin räkänenäni kanssa tänään kipeänä kotona. Tytär oli aiemmin tällä viikolla kipeänä ja hän parani levolla, rualla sekä Minecraftillä ja mehulla (ja Lataamon Aku Ankoilla). Minecraft on meidän perheen nuorison kovettu suosikki, mutta minulle sen grafiikasta tulee mieleeni aina omat nuoruuden ajan pelit. Niinpä ajattelin ihan pikkuisen makustella, millaisia ne oman ajan pc-pelit oikein olivat. Pikkuveljeni on usein puhunut ja touhunnut DosBoxin kanssa, mutta itselleni se oli uusi juttu. Tässä siis vähän niinkuin omaksi muistikirjakseni ja muille ensikertalaisille pikaoppaaksi ylös niitä asioita, joita tein, että sain DosBoxin ja pelit toimimaan Ubuntu 14.04LTS:ssä.

• Asenna Ubuntun sovellusvalikoimasta DosBox-emulaattori

• Tee kotihakemistoon kansio-dos ja sen sisälle kansio-c DosBoxin C-asemaa varten joko graafisesti tai näppärästi komentoriviltä: mkdir -p ~/dos/c 

• Avaa DosBox-ohjelma (esim. Ubuntun komentoriviltä dosbox) Tämän stepin jälkeen sanalla komento tai komentorivi tarkoitan Dosboxiin näpyteltäviä asioita.

•  Suomenkielinen näppäimistökartta ei ole DosBoxissa ollenkaan oletuksenam mutta saat suominäppikset toimimaan komennolla keyb su (Muiden maiden näppäimistökarttojen id:t löydät DosBoxin Wikistä)

• DosBoxissa ei ole oletuksena liitettynä C-asemaa, vaan se pitää liittää aina joka kerta erikseen eli komenna:   

mount c /home/käyttäjänimesi/dos/c

• Siirry sitten C-asemalle komentamalla c: 

Pelejä DosBoxiin löydät vaikkapa täältä tai suomalaisiakin pelejä täältä. 

Ensimmäisenä pelinä kokeilin tekstipeliä nimeltään Takaa-ajo2. Tämän pelin laitoin siis kansioon /home/käyttäjänimi/dos/c .Peli käynnistyy yksinkertaisesti komennolla ta2.exe. Tästä pelistä muistui kyllä hyvin mieleen ne yläkouluajat, jolloin 1990-luvun alussa istuttiin atk-tunnilla ja pelattiin näitä tekstipohjaisia pelejä. Taidettiin me silloin tuollainen peli itsekin tunnilla koodata, mutta en nyt kyllä satavarmana muista...Omasta PC-tietokoneestani löytyi sitten jotain graafisia pelejä (joku lumilautailupeli ja lumipallon heittelypeli sekä tietty Pacman), mutta näitä kyseisiä pelejä en kyllä nyt sitten löytänyt, kun en edes muista, mikä niiden nimet olivat).

Seuraavaksi kokeilin asentaa DosBoxiini pelin nimeltään Lemmings. Tämä on muuten oikeasti tosi mukava ja koukuttava peli.


Lemmingsissä oli jo sitten paljon enemmän tavaraa zip-paketissa, ja minä kun inhoan räjäyttää hirveää tiedostosekametelisoppaa johonkin kansioon, niin purin Lemmingsin roinat tekemääni /dos/c/lemmings-kansioon ja mounttasin sitten tämän kansion DosBoxin C-asemaksi.

Hyvää viikonloppua kaikille! Pysykäähän terveinä :-)


EDIT 22.2.2015: Lapset hankkivat jouluna uuteen Wii U -pelikonsoliinsa pelin nimeltään Pikmins 3. Nuorimmaisemme, joka on DosBoxilla pelannut Lemmingsiä, totesi että Pikmins -pelin idea on jonkin verran lainattu Lemmingseistä. Mene ja tiedä, mutta kummassakin peli etenee pientä hassua joukkoa ohjatessa ja niiden osaamista ja voimia hyödyntäessä.

KVM serverillä virtuaalikone Ubuntuun ja voitaikinataskuilla herkkuja suuhun

Virtuaalikoneet ovat kätevä tapa esimerkiksi tutustua uusiin Linux-distroihin ilman, että tarvitsee tyhjentää koko konetta. Tarpeettomat virtuaalikoneet voi kätevästi poistaa ja siirtää toiseen ympäristöön, sillä virtuaalikone on tavallaan vain pelkkä tiedosto. Palvelinkäytössä virtuaalikoneet ovat myös ehdottoman käteviä ja suositeltavia.

Myllyn Paras Voitaikinataskupaketissa on kymmenen taskua.

Ennen kuin lähden tässä sen enempää vielä kirjoittamaan virtuaalikoneiden asentamisesta, kerron ensin kokemukseni Myllyn Paras Voitaikinataskuista. Pääsin nimittäin Hopottajien kautta maistelemaan Myllyn Parhaan uutuustuotetta. Hopottajiksi eli suosittelijoiksi ryhtyneet henkilöt testaavat kampanjatuotteita ja jakavat niistä tuotearvioita, ja mahdollisia suosituksia eteenpäin. Tässä oma arvioni voitaikinataskuista.

Voitaikinataskut sopivat niin suolaisiin kuin makeisiin juttuihin, joten jos esimerkiksi joulutortun kohuttu muoto saa sinut empimään, niin voitaikinataskun sisälle voi sujauttaa vaikkapa luumurahkaa ja taatusti kohuvapaa jouluherkku on näppärästi käsilläsi. Voitaikinataskujen käyttö on yksinkertaista ja nopeaa, joten niitä voi hankkia pakastimeen vaikkapa yllätysvieraiden tai leffailtojen varalle.

Nämä voitaikinataskut popsittiin hetkessä.

Tässä nopeat stepit tähän Myllyn Paras Voitaikinataskuilla toteutettuun nörttimäiseen iltapalaan, jossa on kebab-lihaa:

• Laita uuni lämpenemään 225 asteeseen.
• Levitä pellille jäiset taskut ja kun ne ovat hiukan sulaneet, voitele taskut kananmunalla ja koristele kaurahiutaleilla
• Paista taskut ohjeen mukaan
• Lämmitä tai paista kebabit
• Revi ja viipaloi suippopaprika ja salaatin lehdet
• Taskut aukeavat helposti. Levitä niille esim. Kuusamon Emmental sulatejuustoa, kebabbia ja kasviksia ja sitten vain ääntä kohti.

Meillä nämä kebab-täytteiset taskut hupenivat hetkessä ja jopa nuoret tykkäsivät. Nirso kuopuksemme halusi kerrankin maistaa pelkkää voitaikina leivosta ilman täytettä ja se oli hänen mielestään parasta. Yläkoululainen suunnitteli pitävänsä joskus kaverinsa kanssa hauskan illan, jossa paistelevat taskuja ja täyttelevät niitä sitten mielensä mukaisesti.

....ja nyt kun herkulliset eväät tehty, niin voidaankin jatkaa virtuaalikoneen asentamisella.

KVM-serverin asentaminen graafisella käyttöliittymällä varustettuun koneeseen

 
Tarkista laitteiston (BIOS) KVM- yhteensopivuus asentamalla cpu-checker

sudo apt-get install cpu-checker
ja komennolla: kvm-ok

Jos näytölle tulostuu: "INFO: /dev/kvm exists KVM acceleration can be used", niin silloin bios tukee kvm:ää. Muussa tapauksessa määrittele tietokoneesi biosista virtuaalikoneiden käyttö mahdolliseksi (enabled). Jos biossin sopivuutta ei huomaa tarkistaa, saattavat virtuaalikoneet toimia omituisesti. Itse ensimmäisen kerran tämän tarkistuksen unohdin ja en saanut lainkaan sammutettua virtuaalikoneita ja muutakin ihmeellistä virtuaalikoneissa ilmeni. Aika usein virtuaalikoneita ei biosin oletusasetuksissa sallita, joten ensimmäinen vaihe on senkin vuoksi tärkeä.

Asennetaan KVM ja muut tarvittavat paketit, kuten netin siltaustyökalut

Virt-Manager on graafinen työkalu virtuaalikoneiden hallinnointiin ja käyttämiseen. Kernel-based Virtual Machine eli KVM:ää voidaan käyttää myös komentoriviltä, mutta libvirt ja Virt-manager tekevät virtuaalikoneiden asentamisesta ja hallinnoinnista helpompaa.

sudo apt-get install qemu-kvm libvirt-bin bridge-utils virt-manager

Tarkistetaan, että haluttu käyttäjä kuuluu libvirtd ja kvm -ryhmiin, sillä vain rootilla ja näiden ryhmien jäsenillä on oikeus käyttää KVM-virtuaalikoneita. Korvaa username-kohdat omalla käyttäjänimelläsi.

sudo adduser username libvirtd sudo adduser username kvm

Tarkista, että homma toimii. Seuraavan komennon pitäisi näyttää, että virtuaalikoneita ei vielä ole asennettuna.

virsh -c qemu:///system list

Jos haluat tulevan virtuaalikoneen pyörivän omassa ip-avaruudessaan, niin siirry luomaan haluamiasi virtuaalikoneita Virtual Machine Managerilla hypäten siltausvaiheen yli.

Jos taas haluat virtuaalikoneille mahdollisuuden olla samassa ip-avaruudessa kuin virtuaalikoneiden isäntätietokone on,  jatka siltausvaiheeseen.

Siltaus (vaihtoehtoinen)

Virtuaalikoneita isännöivän palvelimen verkkokortti on sillattava, mikäli halutaan, että isäntäkoneen kanssa samassa ip-avaruudessa olevat koneet voivat jutella keskenään (esim. ssh:n avulla). Tämän esimerkin isäntäkoneella on staattinen ip-osoite.

sudo nano /etc/network/interfaces

Muuta nykyinen /etc/network/interface -tiedosto käyttäen tietenkin omaa ip-avaruuttasi tiedostosssa:

auto eth0

#iface eth0 inet dhcp

iface eth0 inet static

address 192.1xx.x.xxx

netmask 255.255.255.0

gateway 192.1xx.x.xxx

broadcast 192.1xx.x.xxx

dns-nameservers 8.8.8.8


muotoon ->

 auto br0

#iface eth0 inet dhcp

iface br0 inet static

address 192.1xx.x.xxx

netmask 255.255.255.0

gateway 192.1xx.x.xxx

broadcast 192.1xx.x.xxx

dns-nameservers 8.8.8.8

bridge_ports eth0

bridge_stp off

Käynnistä kone uudelleen komennolla sudo reboot

ja tarkista komennolla brctl show

Komenna lopuksi:ifdown eth0 && ifup eth0

Nyt virtuaalikoneesi on käyttövalmis ja voit asentaa siihen haluamasi käyttöjärjestelmän.

Virtual Machine Manager ja uuden virtuaalikoneen luominen

 

KäynnistäVirtual Machine joko graafisesti tai komennolla virt-manager

Luo uusi virtuaalikone ohjelman opasteiden mukasesti. Asennusvaiheen kohdassa 5/5 valitse Advanced options nuolesta ja etsi vetolaatikosta sillattu-verkko (Olen kirjoittanut tämän ohjeen itselleni muistiin jo muutama viikko sitten, joten nyt en tarkalleen muista, että jos ei käynyt tuota siltausvaihetta läpi, niin pärjääkö ihan tuolla Virtuaaliverkko 'default':Natilla...voin yrittää muistaa tarkistaa tämän jossain vaiheessa.)



Jos haluat tehdä virtuaalikoneelle kiinteän ip:n samaan ip-avaruuteen kuin isäntäkone on, niin katso mallia isäntäkoneen /etc/network/interfaces-tiedostosta  ja muokkaa virtuaalikoneen /etc/network/interfaces -tiedostoa
huomioiden  kuitenkin, että virtuaaalikoneessa eth0 on tässä tapauksessa br0  ja address tietenkin virtuaalikoneen oma haluttu ip-osoite.