Onnea Linux 20v - Happy birthday Linux 20 years!

Ajatella, että siitä on jo 20-vuotta, kun Linus Torwalds aloitti oman käyttöjärjetelmän kehittämisen ja sai innostettua koko maailman mukaan tämän ilmaisen käyttöjärjestelmän kehittämisprojektiin! Ja miten mammuttimaiseksi jutuksi koko Linux on kasvanutkaan! Ja millaiseksi se tästä eteenpäin kasvaakaan, kun lähes kaikki asiat, joita me netissä teemme, tapahtuvat jo nyt Linuxin päällä - tavalla tai toisella.

Omakohtainen Linux-kokemukseni alkoi Linuxin ollessa 10-vuotias. Kirjakaupasta ostimme kirjan, jonka mukana tuli Red Hat 7.0 lisäksi Red Hatin suomalainen variaatio nimeltään IT Linux 2000. Kirjan ohjeet auttoivat meitä alkuun, mutta silti Linux-kokemus jäi vähän torsoksi, vaikka haave opetella käyttöjärjestelmää palvelinkäyttöä varten jäi kytemään vuodeksi.

Myöhemmin saimme käsiimme Red Hat 7.2:n levyt ja opiskelin sitä innokkaasti Red Hat Linux Keltanokille (Linux for Dummies) -kirjan kanssa. Tuon nyt jo kovasti kuluneen, mutta kirjahyllyssäni edelleen nököttävän kirjan ovat kirjoittaneet Jon (Maddog) Hall ja Paul G. Sery - Linux maailman suuria guruja molemmat.  Red Hat 7.2:n jälkeen asensin legendaarisimmaksi käyttöjärjestelmiksi luokitellemani Red Hat Valhallan eli 7.3, jonka kanssa elin noin vuoden verran. Käänsin jopa sen kerneliä! Tuolloin olin liittynyt Linuxblondien hauskaan irc-ryhmään, jossa ei ollut tyhmiä kysymyksiä ja jossa oli kiellettyä vastata, että luepa kuule man-sivut!

Valhallan jälkeen tietokoneeni valtasi SuSE 8.2 ja se oli taasen mieheni mielestä the legendaarinen distro. Se kun toi hänen Dell-kannettavaansa paljon enemmän muskelia kuin Win2000. Ohjelmointityöhönhän Linux sopi muutoinkin kuin nakutettu. No SuSEt vaihtuivat ja yksi parhaimmista palvelindistroista oli SuSEn 9.0, joka taas palveli ainakin vuoden meitä.

SuSE-linuxien jälkeen siirryin taas Red Hatin käyttäjäksi - tai siinä vaiheessa se oli muuttunut työpöytäkäyttiksenä Fedoraksi, punahatun itsensä ryhtyessä vain maksulliseksi (?) palvelindistoroksi. Fedora Core 3 oli hyvä, mutta sen jälkeen homma meni ihan mömmöksi ja vaihdoin työpöytäkäyttiksekseni Ubuntun (versiota en nyt muista, mutta ihan ensimmäisiä kuitenkin). Tämä oli melko looginen vaihto, sillä SuSEt olivat alkaneet "nyppimään" hermojani siihen malliin, että palvelimessa hyrräsi Debian Wood. Debianisteja oli Linuxblondeillakin eniten, joten apua sen käyttöön oli saatavissa laajimmin. Kiitos monista avuista ryhmäläisille! Niin ja kokeilin minä jossain vaiheessa myös Mandrakeakin, mutta ranskalainen Linux-näkemys ei oikein houkutellut. Isojen distrojen lisäksi käytössä oli Gparted-distro, jolla solmukoneen sai selvitettyä mukavasti uusiksi ja palomuurina kätevä FloppyFW.

Jossain vaiheessa minusta, vankkumattomasta Linux-fanista, tuli käyttöjärjestelmien sekakäyttäjä ja työpöytäkäyttiksenä minulla tällä hetkellä on Mac Os X Lion ja palvelimessa Ubuntu 11.04. Kakkos- työpöytäkoneessa Linux Mint 8 vaihtui Ubuntu 10.10:aan...Ai niin, löytyyhän minulta Linux-käyttöjärjestelmä myös kännykästä :-)

Niin, että kippis vain Linux 20v!

P.s. Onhan noita distroja tullut kokeiltua/käytettyä niin paljon, että en muistanut mainita tuota openSUSEakaan...

Nuukan ei kannata ostaa halpaa - tarvikeakku oli mätä valinta

Tyhmää! Vuoden 2007 mallisen Macbookkini oma akku simahti viime vuonna ja tämän vuoden maaliskuussa ostin nuukuuksissani siihen 80 euroa maksavan tarvikeakun suomalaisesta firmasta. Virallinen Apple-akku olisi maksanut silloin muistaakseni 150 euroa. Aluksi tämä uutena ostettu tarvikeakku toimi oikein moitteettomasti, mutta nyt kesän aikana kannettavani hiirilevy alkoi kenkkuilemaan oikein urakalla. Luulin aluksi häiriön johtuvan siitä, että akun pidike on jotenkin löystynyt saaden akun jotenkin väärään asentoon. Aina pienen räpläyksen jälkeen hiirilevy toimikin tosi hyvin. Toissapäivänä sitten huomasin, että tarvikeakku oli silmin nähden turvonnut! Siitä siis se hiirilevyn kenkkuilu johtui, sillä lopulta hiirilevy ei reagoinut enää mihinkään paineluuni. Akun irrottamisen jälkeen hiirilevy toimi taas kuin unelma. Akku on aiheuttanut hiirelle kiusaa niin Snowleopardin että nyt Lioninkin ollessa käyttöjärjestelmänä - että käyttöjärjestelmää ei voi osoittaa syyttävällä sormella tässä asiassa nyt.

Akun turpoaminen on selvästi havaittavissa. Ilmeisesti tarvikeakut ovat tarkkoja kopiota siitä Applen akkumallista, jossa taannoin oli samaa vikaa. Appelehän on ko. vian jo korjannut ja käsittääkseni kuluttajat ovat saaneet turvonneet akkunsa takuuseen. Toivottavasti myös tarvikeakuille on olemassa jonkinlainen takuusuoja!

Yritän vielä kysellä tarvikeakun myyneeltä firmalta, josko uutena ostetulla akulla olisi jotain takuuta - etenkin kun se ehti olla käytössä vain neljä kuukautta! Vielä ei myyjäliike ole tiedusteluuni vastannut mitään...

EDIT 27.9.2011: Myyjäliike lähetti kuin lähettikin minulle uuden takuu akun. Onnellisesti luulin tämän seikkailun sitten päätyneen, vaan onnea kesti kaksi viikkoa. Nyt Macbookin hiiri temppuilee jo tuttuun tapaan ja akku on aavistuksen verran turvonnut. Otin sen siis jo pois ja mietin nyt takuuakun palauttamista, myyjäliikkeellä kun on varmaan paremmat puitteet akun kierrättämiselle.