Ensikosketukseni Linuxiin tapahtui vuonna 2001. Haaveilin tuolloin omasta it-alan yrityksestä ja siitä, että tulevan yritykseni palvelimena toimisi kovasti lehdissä ja Internet-mediassa kehuttu Linux-käyttöjärjestelmä. Omasin käyttökokemusta vain Windowseista ja uusi Linux-matka tuntui kiehtovalta.Matka alkoi IT-Linux 2000:lla. Tuo distro eli jakeluversio tuntui todella vaikealta eikä matkan alkua auttanut yhtään paketin mukana tullut opas-kirja, joka käsitteli lähinnä käyttöjärjestelmän asennusta ja kiintolevyn osiointia. Myöhemmin ostin kirjakaupasta erittäin hyödyllisen kirjan nimeltään Red Hat Linux Keltanokille (Linux for dummies), jonka ovat kirjoittaneet Linux maailman suuret gurut Jon Hall ja Paul G. Sery. Kirja tempaisi mukaansa ihan lukunautintonakin. Kirja jäi kuitenkin hetkeksi hyllylle pölyjä keräilemään ja Linux-asia päähäni muhimaan. VAAN SITTEN mieheni tuli Red Hat 7.2-levyt mukanaan ja asensi sen testikoneeseen. Ja kun hän alkoi pääsemään hiukan jyvälle Linuxin käytöstä, ajattelin että en ole kyllä häntä kehnompi, ja päätin asentaa Linuxin myös omalle koneelleni silloisen Windows 98:n rinnalle.
Keltanokan kirja kyllä kului käsissäni ja Internettiä sekä foorumeita tuli koluttua aika tavalla, mutta samalla siinä myös oma Linux-osaaminen karttui. Sain jopa nk. ei Linux tuetun digitaalikameranikin toimimaan Red Hat 7.2:ssa. Kun vihdoin sain kaiken toimimaan hyvin, päätin olla rohkea ja tehdä Linuxiini version korotuksen Red Hatin ehkä parhaimpana pidettyyn versioon eli 7.3:een, lempinimeltään Valhalla (=Viikinkien taivas). Tuo versio tukikin jo automaattisesti usb:llä toimivaa digitaalikameraani.
Valhallan parissa viihdyin vuoden verran, kunnes sain tilaisuuden kokeilla SuSE 8.2:sta. Minusta tuli kerta heitolla SuSE-fani, koska distro oli erittäin kehittynyt ja jätti käyttäjän harteille yhä vähemmän säädettävää. Tämän jälkeen koneessani pyörivät Suse 9.0 ja 9.1 siinä välissä testailin testikoneessani mm. Debianin 3.0 eli Woodyä ja haaveilin Mandraken testaamisesta myös. Tällä hetkellä olen palannut taikaisin Red Hatin pariin ja käyttelen Fedora Core 3:sta työpöytäkoneessani, palvelimissa hyrräävät tällä hetkellä Suse 9.1:set, testipenkissä ovat työpöytädistroksi Mandrake 10.1 ja palvelindistroksi edelleen Debian Woody.
Tämä distrosta ja versiosta toiseen seikkaileminen ei pk-yrittäjälle ole ollenkaan tarpeellista, eikä varmaankaan edes järkevää - tämä on vain oma tapani tutustua Linux-ilmiöön ja saada aiheesta mahdollisimman kattavan omakohtaisen käsityksen. Niin ja lohdutukseksi voin sanoa, että nykyiset Linux-distrot ovat paljon helpompia ja käyttäjäystävällisempiä kuin luetteloni alkupäässä olleet Red Hat-versiot.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti