Web-kamera osa 2

Nyt kun olen viikon verran tutkaillut web-kameran käyttäytymistä kelikamerana, olen tullut siihen tulokseen, että Linuxin kanssa homma ei sittenkään oikein toimi. Spa5xx-ajuri ei pysty niin tarkkaan hienosäätöön, jotta kamera kykenisi ottamaan tarpeeksi hyvää kuvaa valotusolosuhteiden vaikeutuessa. Keväinen kirkas auringonpaiste lumelta heijastuneena on vähän liian suuri haaste tälle yleismiesjantusen tyyliselle ajurille.

Viikon aikana tein myös sellaisen huomion, että spa5xx-ajuri pystyy korkeimmillaan 352x288 resoluutioon. En siis enää yhtään ihmettele koneeni takkuamista, jos pistän Vgrabbj-ohjelman kaappaamaan 640x480 resoluution kuvaa!

Olen silti ihan tyytyväinen kamerahankintaani, sillä kaikki kamerat eivät näinkään hyvin tee yhteistyötä Linuxin kanssa. Jos tarvitsisin web-kameraani videoneuvotteiluihin yms. niin Labtec Webcam Pro olisi mitä mainion ratkaisu Linuxin kanssa, varsinkin jos ei halua pulittaa huvista hirveän paljon.

Summa summarum: Labtec Webcam Pro toimii erittäin hyvin Linuxin kanssa Spa5xx-ajurilla, jos päätarve on 352x288 resoluution sisäkuvat, eikä kamerasta haluta maksaa 50 euroa enempää.

web-kamera

Linuxiin web-kameran löytäminen ei ollut kaikista helpoin juttu, koska mitkään web-kameravalmistajat eivät suoraan itse tue Linuxia, joten kaikki web-kameralle tarkoitetut Linux-ajurit ovatkin yksityisten ihmisten vapaaehtoisvoimin tekemiä. Luonnollisesti tämä vaikuttaa myös siihen, että kameroiden ajurit laahaavat hiukan uusien kameroiden jäljessä ja kun samalla ajurilla yritetään "hoitaa" useita kameroita, eivät kaikki ns. ajurin tukemat kamerat silti toimi 100%:n hyvin. Esimerkkinä tästä voisi mainita Logitechin Quickcam Express, joka toimii kuulemma Linuxissa vain 160x 120 resoluutiolla. Mikähän olisi se taikasana, joka saisi laitevalmistajat muistamaan myös Linuxin olemassa olon ajureita laitteisiinsa valmistaessaan?

Pitkällisen taustatyön jälkeen päädyin hankkimaan Labtec Webcam Pron, koska kuulin että se on ainakin ennen ollut hyvin Linuxille tuettu. Osoitteesta http://mxhaard.free.fr/download.html hain kameralleni spa5xx ajurin tar.gz-pakettina ja käänsin sen ajurin installointi-ohjeiden mukaan. Tämän jälkeen kokeilin Gnome Meetingin videoneuvotteluohjelmalla, että tuliko kameraan eloa. Tuli ja hyvin tulikin, sillä kuva oli ihan yhtä hyvä kuin aiemmin Windows 2000:lla kokeillessani.

Web-kamerahankintani goali oli web-kamerasivun tekeminen, joten tämän jälkeen ryhdyin etsiskelemään sopivaa ohjelmaa videostreamin kaappaamiseen. Lopulta löysin Vgrabbj-ohjelman osoitteesta http://vgrabbj.gecius.de/ . Se on komentoriviltä ajettava ohjelma, jolla voidaan ottaa joko manuaalisesti tai demonisoituna kuvakaapausta videosta. Kaappaustiheyden ja kuvanlaadun voi valita itse optiovivuilla, mutta ainakin omalle koneelleni oli liikaa kaapata vga 640x480 reson kuvaa 5 sekunin välein. Nyt pitäisi sitten päättää, että kumpi on tärkeämpää kuvan laatu vai kuvan nopea päivittyminen. Yläkuvassa on kuitenkin teille yksi malliesimerkki Labtec webcam Prolla otetusta cif 352x288 kuvasta. Kuva on kaapattu 20.2.2005 klo 7.54.

Ministi Linuxin kahdesta grafiikkaohjelmasta

Monet suosivat netissä olevia e-kortteja, mutta minulla on huonoa kokemusta netin ilmaisista e-korttipalveluista. Kerrankin valitsin rakkaalleni korttivalikoimasta oikein syötävän suloisen nallekortin. Palvelu lähetti minulle kuittauksena linkin ihan oikeaan korttiin, mutta hänelle tulleessa kortissa ei ollut tietoakaan mistään söpöstä nallesta vaan kortissa oli nyrpeänaamainen siivooja imuri kädessään. Ei ihme, että kortinsaaja luuli minun tällä tavalla pottumaisesti muistuttavan hänen imurointivuorostaan...Niinpä ystävänpäivän kunniaksi teinkin sähköisen tervehdyksen itse, käyttäen kuvankäsittelyyn Gimpiä ja animoimiseen DrawSWF:ää.

Gimp (GNU Image Manipulation Program) tulee useimmissa Linux-jakeluissa jo asennuksen mukana, ja on jo 2-versiossaan niin monipuolinen, että se riittää varmasti monen pk-yrittäjänkin ainoaksi kuvakäsittelyvälineeksi. Kuvankäsittelyohjelma taipuu laajalle skaalalle, tarjoten moninaisia työkaluja kuvankäsittelyyn. Mielestäni on aivan turhaa satsata suuria summia kuvankäsittelyohjelmaan, jos ohjelman käyttäminen on satunnaista tai pääpaino kuvien käsittelyssä on web-grafiikassa. Gimp on ilmaisohjelmien aatelia, jonka voi ladata myös Windows ja Mac OS X-käyttöjärjestelmille. Olen kirjoittanut Pienen pienen Gimp-oppaan kuvan irrottamisesta taustastaan. Löydät "oppaan" täältä , vaikka en kyllä lupaa mitään kovin mahtipontista lukuelämystä.

DrawSWF on javalla toteutettu erittäin, yksinkertainen ja alkutaipaleellaan oleva työkalu flash-animaation (*.swf) tekemiseen. Ohjelmalla voi piirtää Freehand-tyyppisiä viivoja, ellipsejä sekä ympyröitä, kirjoittaa tekstiä ja animoida ne kahdella eri efektillä. Valmiin lopputuloksen voi viedä swf-päätteiseksi flash-animaatioksi, jonka voi sitten esim. upottaa Internet-sivulle. Toivottavasti ohjelman kehittäjät jaksaisivat viedä DrawSWF:ää eteenpäin, sillä se on tietääkseni ainoa keino tehdä Linuxissa flash-animaatioita ilman windows-emulaattoria. Koska DrawSWF on tehty javalla, se on myös integroitavissa Linuxin lisäksi muihinkin käyttöjärjestelmiin, kunhan järjestelmiin on asennettu javaympäristö.

Ja mitä siihen e-kortin tekemiseeni tulee niin siitä ei tullut kovin taiteellista, mutta piristi se kai ystäväni päivää. Graafiseen työskentelyyn kun ei riitä pelkästään hienot softat vaan niitä pitää osata käyttää luovasti.

Clam AntiVirus

Pälkähtipä taas mieleeni, että olisi hyvä tarkistaa jonkin sortin virusohjelmalla Linux-masiinani puhtoisuusaste virusten suhteen. Tämä koneeni Fedora Core 3 asennus on nyt pari kuukautta vanha, joten eiköhän olisi jo korkea aika pistää virustorjuntakin ajantasalle. Yleensä virustulos on ollut Linux-koneissani puhdas 0, vaikka en ole koskaan virustorjuntaa asentanut ensimmäisten ohjelmien joukossa. Nämä 0-tuloksen koneet ovat kaikki olleet koko ajan verkossa ja sähköpostiliikenteeni niissä on ollut melkoisen vilkasta.

Ensimmäinen käteeni nyt osuva virusohjelma oli konsolilta ajettava Clam AntiVirus . Se on saatavilla vain itse käännettävänä tar.gz-pakettina. Asennusohjeet kannattaa tutkailla läpi, sillä itse kun lähdin asentelemaan suoraan käskyllä ./configure , niin sainpa sitten erroria. Hyvän pikatietopaketin Linuxista ja viruksista voi käydä lukemassa Raja-anturan sivuilta ( http://tinyurl.com/yvddt ).
Samaisella sivulla on myös selkeät suomenkieliset asennusohjeet Clam AntiVirus-ohjelmaan.
Ja entäs ne tulokset? Hitusen tuli hiki, kun Clam AntiVirus löysi neljä saastunutta tiedostoa! Mitä ihmettä, viruksia Linuxissa... Syy "öttiäisiin" selvisi Clam AntiViruksen omien sivujen dokumentaatioista. Olivat ryökäleet laittaneet 4 testivirusta, jotta voidaan todentaa skannerin toimivuus. Poistamalla harmittomat testivirukset koneeltani, pääsin puhtoiseen 0 tulokseen.

----------- SCAN SUMMARY -----------
Known viruses: 30342
Scanned directories: 3407
Scanned files: 26185
Infected files: 0
Data scanned: 9612.07 MB
I/O buffer size: 131072 bytes
Time: 6772.798 sec (112 m 52 s)

Linuxiin ei siis vieläkään ole kovin montaa virusta kirjoitettu. Huokaus ja helpotus.

Matkaan pingviinin siivin

Ensikosketukseni Linuxiin tapahtui vuonna 2001. Haaveilin tuolloin omasta it-alan yrityksestä ja siitä, että tulevan yritykseni palvelimena toimisi kovasti lehdissä ja Internet-mediassa kehuttu Linux-käyttöjärjestelmä. Omasin käyttökokemusta vain Windowseista ja uusi Linux-matka tuntui kiehtovalta.

Matka alkoi IT-Linux 2000:lla. Tuo distro eli jakeluversio tuntui todella vaikealta eikä matkan alkua auttanut yhtään paketin mukana tullut opas-kirja, joka käsitteli lähinnä käyttöjärjestelmän asennusta ja kiintolevyn osiointia. Myöhemmin ostin kirjakaupasta erittäin hyödyllisen kirjan nimeltään Red Hat Linux Keltanokille (Linux for dummies), jonka ovat kirjoittaneet Linux maailman suuret gurut Jon Hall ja Paul G. Sery. Kirja tempaisi mukaansa ihan lukunautintonakin. Kirja jäi kuitenkin hetkeksi hyllylle pölyjä keräilemään ja Linux-asia päähäni muhimaan. VAAN SITTEN mieheni tuli Red Hat 7.2-levyt mukanaan ja asensi sen testikoneeseen. Ja kun hän alkoi pääsemään hiukan jyvälle Linuxin käytöstä, ajattelin että en ole kyllä häntä kehnompi, ja päätin asentaa Linuxin myös omalle koneelleni silloisen Windows 98:n rinnalle.

Keltanokan kirja kyllä kului käsissäni ja Internettiä sekä foorumeita tuli koluttua aika tavalla, mutta samalla siinä myös oma Linux-osaaminen karttui. Sain jopa nk. ei Linux tuetun digitaalikameranikin toimimaan Red Hat 7.2:ssa. Kun vihdoin sain kaiken toimimaan hyvin, päätin olla rohkea ja tehdä Linuxiini version korotuksen Red Hatin ehkä parhaimpana pidettyyn versioon eli 7.3:een, lempinimeltään Valhalla (=Viikinkien taivas). Tuo versio tukikin jo automaattisesti usb:llä toimivaa digitaalikameraani.

Valhallan parissa viihdyin vuoden verran, kunnes sain tilaisuuden kokeilla SuSE 8.2:sta. Minusta tuli kerta heitolla SuSE-fani, koska distro oli erittäin kehittynyt ja jätti käyttäjän harteille yhä vähemmän säädettävää. Tämän jälkeen koneessani pyörivät Suse 9.0 ja 9.1 siinä välissä testailin testikoneessani mm. Debianin 3.0 eli Woodyä ja haaveilin Mandraken testaamisesta myös. Tällä hetkellä olen palannut taikaisin Red Hatin pariin ja käyttelen Fedora Core 3:sta työpöytäkoneessani, palvelimissa hyrräävät tällä hetkellä Suse 9.1:set, testipenkissä ovat työpöytädistroksi Mandrake 10.1 ja palvelindistroksi edelleen Debian Woody.

Tämä distrosta ja versiosta toiseen seikkaileminen ei pk-yrittäjälle ole ollenkaan tarpeellista, eikä varmaankaan edes järkevää - tämä on vain oma tapani tutustua Linux-ilmiöön ja saada aiheesta mahdollisimman kattavan omakohtaisen käsityksen. Niin ja lohdutukseksi voin sanoa, että nykyiset Linux-distrot ovat paljon helpompia ja käyttäjäystävällisempiä kuin luetteloni alkupäässä olleet Red Hat-versiot.

Lähtölaukaus....

PAM! Blogin tarkoituksena on tutkia Linuxia pk-yrittäjän näkökulmasta. Mitä Linux voi tarjota pk-yrittäjälle? Tuleeko pk-yrittäjä toimeen ilman Windowsia ja Microsoftin jo lähes "standardiksi" muodostuneita muita ohjelmia? Miten pk-yritys voi siirtyä Linuxiin jne.... Jos etsit jotain käytännön ohjeita Linux-onglemiisi, niin tämä blogi ei suoranaisesti käsittele niitä, joskin artikkeleiden aiheet voivat käsitellä tätäkin. Mieluusti jättäisin vähän avoimeksi tämän blogin kehittymisen ja katson mihin virta vie ja mitä tuleman pitää.