Virtuaalikoneet ovat kätevä tapa esimerkiksi tutustua uusiin Linux-distroihin ilman, että tarvitsee tyhjentää koko konetta. Tarpeettomat virtuaalikoneet voi kätevästi poistaa ja siirtää toiseen ympäristöön, sillä virtuaalikone on tavallaan vain pelkkä tiedosto. Palvelinkäytössä virtuaalikoneet ovat myös ehdottoman käteviä ja suositeltavia.
 |
| Myllyn Paras Voitaikinataskupaketissa on kymmenen taskua. |
Ennen kuin lähden tässä sen enempää vielä kirjoittamaan virtuaalikoneiden asentamisesta, kerron ensin kokemukseni Myllyn Paras Voitaikinataskuista. Pääsin nimittäin
Hopottajien kautta maistelemaan Myllyn Parhaan uutuustuotetta. Hopottajiksi eli suosittelijoiksi ryhtyneet henkilöt testaavat
kampanjatuotteita ja jakavat niistä tuotearvioita, ja mahdollisia
suosituksia eteenpäin. Tässä oma arvioni voitaikinataskuista.
Voitaikinataskut sopivat niin suolaisiin kuin makeisiin juttuihin, joten jos esimerkiksi joulutortun
kohuttu muoto saa sinut empimään, niin voitaikinataskun sisälle voi sujauttaa vaikkapa luumurahkaa ja taatusti kohuvapaa jouluherkku on näppärästi käsilläsi. Voitaikinataskujen käyttö on yksinkertaista ja nopeaa, joten niitä voi hankkia pakastimeen vaikkapa yllätysvieraiden tai leffailtojen varalle.
 |
| Nämä voitaikinataskut popsittiin hetkessä. |
Tässä nopeat stepit tähän Myllyn Paras Voitaikinataskuilla toteutettuun nörttimäiseen iltapalaan, jossa on kebab-lihaa:
- Laita uuni lämpenemään 225 asteeseen.
- Levitä pellille jäiset taskut ja kun ne ovat hiukan sulaneet, voitele taskut kananmunalla ja koristele kaurahiutaleilla
- Paista taskut ohjeen mukaan
- Lämmitä tai paista kebabit
- Revi ja viipaloi suippopaprika ja salaatin lehdet
- Taskut aukeavat helposti. Levitä niille esim. Kuusamon Emmental sulatejuustoa, kebabbia ja kasviksia ja sitten vain ääntä kohti.
Meillä nämä kebab-täytteiset taskut hupenivat hetkessä ja jopa nuoret tykkäsivät. Nirso kuopuksemme halusi kerrankin maistaa pelkkää voitaikina leivosta ilman täytettä ja se oli hänen mielestään parasta. Yläkoululainen suunnitteli pitävänsä joskus kaverinsa kanssa hauskan illan, jossa paistelevat taskuja ja täyttelevät niitä sitten mielensä mukaisesti.
....ja nyt kun herkulliset eväät tehty, niin voidaankin jatkaa virtuaalikoneen asentamisella.
KVM-serverin asentaminen graafisella käyttöliittymällä varustettuun koneeseen
Tarkista laitteiston (BIOS) KVM- yhteensopivuus asentamalla cpu-checker
sudo apt-get install cpu-checker
ja komennolla:
kvm-ok
Jos näytölle tulostuu: "INFO: /dev/kvm exists KVM acceleration can be used", niin silloin bios tukee kvm:ää.
Muussa tapauksessa määrittele tietokoneesi biosista virtuaalikoneiden käyttö mahdolliseksi (enabled). Jos biossin sopivuutta ei huomaa tarkistaa, saattavat virtuaalikoneet toimia omituisesti. Itse ensimmäisen kerran tämän tarkistuksen unohdin ja en saanut lainkaan sammutettua virtuaalikoneita ja muutakin ihmeellistä virtuaalikoneissa ilmeni. Aika usein virtuaalikoneita ei biosin oletusasetuksissa sallita, joten ensimmäinen vaihe on senkin vuoksi tärkeä.
Asennetaan KVM ja muut tarvittavat paketit, kuten netin siltaustyökalut
Virt-Manager on graafinen työkalu virtuaalikoneiden hallinnointiin ja käyttämiseen. Kernel-based Virtual Machine eli KVM:ää voidaan käyttää myös komentoriviltä, mutta libvirt ja Virt-manager tekevät virtuaalikoneiden asentamisesta ja hallinnoinnista helpompaa.
sudo apt-get install qemu-kvm libvirt-bin bridge-utils virt-manager
Tarkistetaan, että haluttu käyttäjä kuuluu libvirtd ja kvm -ryhmiin, sillä vain rootilla ja näiden ryhmien jäsenillä on oikeus käyttää KVM-virtuaalikoneita. Korvaa username-kohdat omalla käyttäjänimelläsi.
sudo adduser username libvirtd sudo adduser username kvm
Tarkista, että homma toimii. Seuraavan komennon pitäisi näyttää, että virtuaalikoneita ei vielä ole asennettuna.
virsh -c qemu:///system list
Jos haluat tulevan virtuaalikoneen pyörivän
omassa ip-avaruudessaan, niin siirry luomaan haluamiasi virtuaalikoneita Virtual Machine Managerilla hypäten siltausvaiheen yli.
Jos taas haluat virtuaalikoneille mahdollisuuden olla samassa ip-avaruudessa kuin virtuaalikoneiden isäntätietokone on, jatka siltausvaiheeseen.
Siltaus (vaihtoehtoinen)
Virtuaalikoneita isännöivän palvelimen verkkokortti on sillattava, mikäli halutaan, että isäntäkoneen kanssa samassa ip-avaruudessa olevat koneet voivat jutella keskenään (esim. ssh:n avulla). Tämän esimerkin isäntäkoneella on staattinen ip-osoite.
sudo nano /etc/network/interfaces
Muuta nykyinen /etc/network/interface -tiedosto käyttäen tietenkin omaa ip-avaruuttasi tiedostosssa:
auto eth0
#iface eth0 inet dhcp
iface eth0 inet static
address 192.1xx.x.xxx
netmask 255.255.255.0
gateway 192.1xx.x.xxx
broadcast 192.1xx.x.xxx
dns-nameservers 8.8.8.8
muotoon ->
auto br0
#iface eth0 inet dhcp
iface br0 inet static
address 192.1xx.x.xxx
netmask 255.255.255.0
gateway 192.1xx.x.xxx
broadcast 192.1xx.x.xxx
dns-nameservers 8.8.8.8
bridge_ports eth0
bridge_stp off
Käynnistä kone uudelleen komennolla
sudo reboot
ja tarkista komennolla
brctl show
Komenna lopuksi:
ifdown eth0 && ifup eth0
Nyt virtuaalikoneesi on käyttövalmis ja voit asentaa siihen haluamasi käyttöjärjestelmän.
Virtual Machine Manager ja uuden virtuaalikoneen luominen
KäynnistäVirtual Machine joko graafisesti tai komennolla
virt-manager
Luo uusi virtuaalikone ohjelman opasteiden mukasesti. Asennusvaiheen kohdassa 5/5 valitse Advanced options nuolesta ja etsi vetolaatikosta sillattu-verkko (Olen kirjoittanut tämän ohjeen itselleni muistiin jo muutama viikko sitten, joten nyt en tarkalleen muista, että jos ei käynyt tuota siltausvaihetta läpi, niin pärjääkö ihan tuolla Virtuaaliverkko 'default':Natilla...voin yrittää muistaa tarkistaa tämän jossain vaiheessa.)
Jos haluat tehdä virtuaalikoneelle kiinteän ip:n samaan ip-avaruuteen kuin isäntäkone on, niin katso mallia isäntäkoneen /etc/network/interfaces-tiedostosta ja muokkaa virtuaalikoneen /etc/network/interfaces -tiedostoa
huomioiden kuitenkin, että virtuaaalikoneessa eth0 on tässä tapauksessa br0 ja address tietenkin virtuaalikoneen oma haluttu ip-osoite.
